Ruotsi teki useiden miljardien eurojen investoinnin puolustukseensa hankkimalla Ranskasta neljä fregattia eli sotalaivaa.
Suomi on tilannut vastaavaan käyttöön neljä Pohjanmaa-luokan korvettia. Niiden rungot valmistetaan Rauman telakalla ja asejärjestelmät ja sensorit tulevat useasta eri maasta.
Suomen alusten hinnaksi on arvioitu 1,45 miljardia euroa.
Yle kysyi Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettajalta, komentaja Sakari Soinilta, mitä Ruotsin kauppa vaikuttaa Itämeren turvallisuuteen ja miksi Suomi päätyi tilaamaan erilaisia aluksia.
Mitä Ruotsin fregattihankinta merkitsee Itämeren puolustukselle, Natolle ja Suomelle?
Tällaiset isot pinta-alukset, korvetit tai fregatit, mahdollistavat pitkäkestoisen operoinnin merellä kaikissa sääoloissa ja turvallisuustilanteissa normaalioloista poikkeusoloihin. Niillä muun muassa suojataan meriliikenettä ja turvataan meriyhteyksiä kriisiaikana.
Nämä ovat niin Suomelle kuin myös Ruotsille aivan elintärkeitä.
Normaalioloissa ne muun muassa muodostavat meritilannekuvaa sekä valvovat ja turvaavat Suomen ja Ruotsin alueellista koskemattomuutta.
Ruotsin fregattihankinta liittyy Ruotsin puolustusvoimien materiaalin uudistamiseen ja lisähankintoihin. Tarve tälle on tullut Itämeren muuttuneesta turvallisuustilanteesta.
Se, että tänne Itämeren altaaseen tulee uusia moderneja laivoja, fregatteja, jotka toimivat sekä Ruotsin että koko Nato-liittokunnan hyväksi, lisää totta kai meidän kaikkien turvallisuutta.
Suomen tilaamien alusten hinta on Ruotsin kauppaa edullisempi. Tilasiko Suomi halpisversion?
Suomi ei varmasti ole hankkinut halpisversiota. Olemme hankkimassa sellaista suorituskykyä, mikä on meidän tarpeeseemme paras.
Suurin ero näyttäisi olevan se, että Ruotsin hankkima ranskalainen fregatti ei kykene toimimaan Pohjolan vaikeissa jääolosuhteissa. Sillä ei myöskään vaikuta olevan samanlaista merimiinoituskykyä, mitä Pohjanmaa-luokan korveteilla on.
Nämä ovat kaksi merkittävää tekijää, minkä takia meidän Merivoimamme ei lähtenyt hakemaan muista länsimaista ratkaisua. Sellaista ei yksinkertaisesti ollut.
Pohjanmaan-luokan alusten rungot rakennetaan Suomessa, mutta asejärjestelmät ja sensorit tulevat länsimaisilta toimittajilta.
Ruotsin Merivoimien fregattihankkeessa koko alusrunko tulee Ranskasta. Siihen integroidaan ruotsalaisia järjestelmiä ranskalaisten ja muiden länsimaalaisten järjestelmien lisäksi.
Ruotsissa esimerkiksi Göteborgin satama ja Etelä-Ruotsin satamat ovat jäistä vapaat. Siellä on jäisiä olosuhteita paljon vähemmän kuin mitä meillä on Suomenlahdella ja Saaristomerellä, puhumattakaan Pohjanlahdesta.
Ovatko fregatit varautumista mahdolliseen eskalaatioon tulevaisuudessa, vai voidaanko niillä puuttua jo nyt Venäjän varjolaivastoon tai alueella nähtyihin drooneihin?
Tällaiset alushankkeiden toteuttaminen kestää vuosikausia, eli nopeita ratkaisuja ei saada.
Mutta totta kai tässä on nähtävissä, ettei Itämeren turvallisuustilanne ole lähivuosina paranemassa.
Sen takia täytyy tehdä tällaisia hankintoja ja ja kehittää suorituskykyä niin, että vastataan myös tulevaisuuden sotilaallisiin ja ja muihin uhkiin.
Venäjän varjolaivaston valvonta on yksi mahdollinen tehtävä, missä tämänkaltaisia aluksia voidaan käyttää.