Suomen vanhin kunnanjohtaja löytyy Tunturi-Lapista – ”Tyrkytin itseäni tänne ja se tuotti tulosta”

Päteviä kunnanjohtajia on entistä vaikeampi löytää. Niitä löytyisi, jos yläikäraja poistettaisiin, sanoo seitsemänkymppinen Eero Ylitalo.

Tummapukuinen mies hymyilee metsän reunalla, tumma hirsirakennus taustallaan.
Eero Ylitalon mukaan Lapissa on oma kulttuurinsa, mutta kunnissa on eroja. Pellossa kuntalaisia tapasi kauppareissulla, mutta Enontekiöllä matka kunnantalolta Kilpisjärven kylälle on 170 km, joten asukkaiden luo on lähdettävä varta vasten. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Laajaa Enontekiön kuntaa Käsivarren Lapissa johtaa 70-vuotias Eero Ylitalo, joka on tietojensa mukaan Suomen vanhin kunnanjohtaja.

Ylitalo aloitti kunnanjohtajan uran vasta syvässä keski-iässä sen jälkeen, kun oli tehnyt pitkään kuntapolitiikkaa Pellon valtuuston puheenjohtajana. Hän ehti toimia keskisuomalaisen Kyyjärven ja kotikuntansa Pellon kunnanjohtajana ennen kuin eläkeikä tuli vastaan.

Ylitalo ei kuitenkaan vielä ollut kyllästynyt työhön, sen haasteisiin ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kävi kuin jenkan tanssijalla, hän sanoo.

– Minulla jäi vähän jalka ilmaan ja ajattelin, että tästä voisi vielä polkaista.

Kävi kuin jenkan tanssijalla, jäi vähän jalka ilmaan.

Eero Ylitalo

Vakituista kunnanjohtajan pestiä hän ei voi kuitenkaan saada, koska on siihen liian vanha. Viranhaltijalaissa säädetty yläikäraja on 68 vuotta. Ylitalo haki kokeilumielessä Kyyjärven kunnanjohtajan virkaa 68-vuotiaana eikä päässyt edes haastatteluun.

– Tuntuu aika hullulta, että 1700 asukkaan kuntaa ei voi johtaa 69-vuotias, mutta Tampereen kaupunkia voi johtaa 79-vuotias.

Tampereen edellinen pormestari Kalervo Kummola oli 79-vuotias päättäessään kautensa.

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) teki lakialoitteen kunnanjohtajan yläikärajan poistamisesta. Kiurun avustaja kertoo, että aloite on saapunut hallintovaliokuntaan, mutta se todennäköisesti kariutuu vaalikauden lopussa.

”Kunnanjohtaminen on aivan oma lajinsa”

Määräaikainen kunnanjohtajuus on seitsenkymppiselle kuitenkin mahdollista ja Ylitalo onkin nyt ”pätkäkunnanjohtaja”, kuten hän itseään tituleeraa.

Kun Enontekiön edellinen kunnanjohtaja viime vuonna yllättäen irtisanoutui, Ylitalo viestitti tutuille päättäjille olevansa käytettävissä, jos tuuraajaa tarvitaan. Ensi alkuun tuli puolen vuoden pesti.

– Kyllä minä itseäni tyrkytin tänne ja se tyrkytys tuotti tulosta.

Kunnanjohtajan virka laitettiin auki kolmen vuoden määräaikaisella sopimuksella ja Ylitalo tuli valituksi yksimielisesti. Hänen mukaansa se rauhoitti tilannetta kunnassa, jossa oltiin ajateltu, että jälleen yksi kunnanjohtaja käy kääntymässä.

Eero Ylitalo kokee ikänsä olevan pikemmin etu kuin haitta.

Maailma on muuttunut ikärajan säätämisen jälkeen, Ylitalo sanoo.

Eero Ylitalo sai kunnallisneuvoksen arvonimen jäätyään eläkkeelle Pellon kunnanjohtajan tehtävästä. Kunnanjohtajan ura ei kuitenkaan siihen loppunut. Video: Antti Ullakko / Yle

Ylitalo on varma, että moni muukin kunta palkkaisi ilomielin kokeneen seitsenkymppisen, etenkin kun kunnanjohtajan tehtäviin tulee entistä vähemmän päteviä hakemuksia.

– Kunnan johtaminenhan on aivan oma lajinsa ja tiedän monta ikäistäni kollegaa, joilla on valtava tietovaranto, valmiudet ja vielä motivaatiokin siihen, että voisivat johtaa kuntaa.

Ei pelkkä ponnahduslauta

Lapissa kunnanjohtajan tehtävä on hyvin tuulinen. Moni on irtisanoutunut tai irtisanottu, ja tälläkin hetkellä muutamassa Lapin kunnassa on niin sanotusti tilanne päällä.

Eero Ylitalo sanoo pysyvänsä kolmen talousarvion verran, jos se hänestä on kiinni. Toistaiseksi poliittisten päättäjien kanssa on mennyt Ylitalon mukaan sopuisasti.

– Olen sanonutkin päättäjille, että ettehän te vanhaa miestä kehtaa kiusata.

Sanoinkin päättäjille, että ettehän te vanhaa miestä kehtaa kiusata.

Eero Ylitalo

Elämää nähneen kunnanjohtajan mukaan paineet kunnanjohtajaa kohtaan ovat kasvaneet samalla, kun kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt ja pikkukuntien asukasmäärät ovat tippuneet. Toisinaan odotetaan suoranaisia ”ihmetekoja”.

Nuori kunnanjohtaja voi käydä hakemassa pikkukunnasta kannuksia ilman aikomustakaan viipyä kovin kauaa. Ylitalo toisaalta ymmärtää sen, mutta kunnalle on harmi toimia vain ponnahduslautana.

Kun valtuutetut valitsevat johtajan, heillä on suuret toiveet siitä, että hän alkaa kehittää kuntaa, Ylitalo muistuttaa.

– Sen sijaan, että alkaa johtajasopimuksen saatuaan googlaamaan Kuntalehteä, että missä on vapaita paikkoja.

Yläikärajojen poistaminen kannattaisi siksikin, että seitsemänkymppiset kunnanjohtajat eivät välttämättä enää mieti seuraavaa urasiirtoa.