Neljä vaihtoehtoa suosituimmille retkikohteille – ota nämä vinkit huomioon, jos haluat olla rauhassa luonnossa

Suosittujen kansallis­puistojen ruuhkia voi vältellä vaihtamalla vierailu­ajankohtaa. Jutussa vinkkaamme myös neljä vähemmän vierailtua luontoretkeily­helmeä.

Kesän valoisat illat ovat hyvä aika luontoretkeilylle. Video: Katri Tihilä / Yle, arkistokuvat: Yle

Suosittujen kansallispuistojen ruuhkapiikit korostuvat yleensä tiettyinä ajankohtina ja vuodenaikoina, kertoo Metsähallituksen palveluomistaja Joel Heino.

Hänen mukaansa retken aikataulun pienelläkin viilauksella voi olla erittäin suuri merkitys ruuhkaisuuden kokemisessa.

Esimerkiksi Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueella sijaitseva Nuuksion kansallispuisto on erityisesti perheiden suosittu päiväretkikohde viikonloppuisin, kertoo Heino.

– Eniten autoja on pysäköintipaikoilla kello 10–13 välillä. Sitten alkaa perheiden päiväuniajat.

Kävijöitä voi olla vähemmän jo kahden jälkeen iltapäivällä tai vaihtoehtoisesti aamulla aikaisin.

Lisäksi arkipäivät ovat viikonloppuja hiljaisempia.

– Ei välttämättä ole realismia lähteä retkelle työpäivän päätteeksi, mutta alkukesän valoisina iltoina sekin voi olla mahdollista.

Myös vuodenajalla on suuri merkitys. Koillismaalla pääosin Oulangan kansallispuistossa kulkeva Karhunkierros ja Pohjois-Suomen kohteet ovat rauhallisempia valintoja kesäkuussa.

– Ei ole vielä paljon hyttysiä, eikä enää ole lunta tai turisteja.

Heinon mukaan ruuhkaisuus on myös subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat omat odotukset retkestä.

– Osa lähtee Nuuksioon lauantaina ajatuksella, että siellä on muitakin. Joskus, kun olet lähdössä erämaalammelle yksin, yksikin ihminen voi pilata sen ja aiheuttaa ruuhkan tunteen.

Joel Heino vinkkaa neljä vähemmän tunnettua retkeilyaluetta

1. Liesjärven kansallispuisto, Kanta-Häme

Järvimaisema ja vasemmalla kuvassa puinen silta.
Kansallispuistossa kulkee hiekkarantainen Kyynäränharju. Kuva: AOP

Komeiden järvimaisemien Liesjärvi on Etelä-Suomen vaihtoehto päiväretkille ja yön yli vaelluksille.

Pääosin Tammelassa sijaitsevaan kansallispuistoon pääsee päiväksi myös pääkaupunkiseudulta. Autolla matka Helsingistä kestää reilun tunnin, ja paikalle pääsee myös Valtatie 2:n busseilla.

Kohde sopii esimerkiksi perheille, jotka voivat tutustua Korteniemen perinnetilaan. Erityistä on myös neljän kilometrin vaativa esteetön reitti.

Viime vuonna käyntejä oli noin 58 600.

2. Patvinsuon kansallispuisto, Pohjois-Karjala

Pitkospuut suon läpi. Kauempana näkyy karuja puita.
Yli puolet kansallispuiston pinta-alasta on suota. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle

Lieksan ja Ilomantsin alueella sijaitseva kansallispuisto tarjoaa itäsuomalaista erämaata, suuria avosoita ja pitkiä hiekkarantoja.

Alueella voi tehdä päiväretkiä ja parin yön vaelluksia. Pitkän matkan kokeneet vaeltajat voivat haastaa itseään lähtemällä 135 kilometrin Karhunpolulle, joka kulkee myös Ruunaan retkeilyalueen läpi.

Viime vuonna käyntejä oli noin 15 600.

3. Hiidenportin kansallispuisto, Kainuu

Kuvassa rotkolampi, jonka ympärillä havumetsää.
Tunnetuin nähtävyys on Hiidenportin näyttävä rotko pystysuorine kallioseinämineen. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle

Joel Heinon mukaan monilta jäävät huomaamatta Itä-Suomen ja Lapin välissä olevat kansallispuistot.

Sotkamon Hiidenportissa voi nauttia omasta rauhasta karuissa korpimetsissä, ja voi bongata jopa lapinpöllön.

Alueella voi tehdä päiväretkiä ja parin yön vaelluksia. Laita ylös myös lähellä oleva Tiilikkajärven kansallispuisto.

Viime vuonna Hiidenportissa käyntejä oli noin 9 700.

4. Hammastunturin erämaa, Lappi

Erämaajärvi, jolla on yksi kalastaja. Taustalla kohoaa tunturi.
Erämaan korkein tunturi on yli 500 metriin kohoava Hammastunturi, joka näkyy kuvassa taustalla. Kuva: Joel Heino / Metsähallitus

Kokeneet ja suunnistustaitoiset retkeilijät voivat hakea omaa rauhaa erämaa-alueilta.

– Palveluita on vähemmän, joten ihmisiäkin on vähemmän, kertoo Heino.

Inarin, Kittilän ja Sodankylän alueella oleva Hammastunturin erämaa on karua ylänköä, jossa on mäntymetsiä ja kirkkaita tunturijärviä.

Reitti on suunniteltava itse, eikä alueella ole kuin yksi merkitty retkeilyreitti. Vaativassa maastossa ei ole varsinaista tupaverkostoa.

Metsähallitus arvioi, että vuonna 2023 käyntejä oli noin 22 000.

Metsähallituksen palveluomistaja Joel Heino kertoo retkiruokailusta Metsä-Suomessa: