Eila Hukkanen kotonaan Kouvolassa.
Eila Hukkanen nauraa tai hymyilee usein, kun kertoo elämänsä käänteistä. Kuva: Antro Valo / Yle
Ihmiset

Suomen vanhin ihminen ei halua neuvoa

Suomen vanhin ihminen, 108-vuotias Eila Hukkanen asuu omassa kodissaan Kouvolassa. Hänet valittiin vastikään vuoden Lotaksi.

Kuvat ja videot:Antro Valo

Kouvolalainen Eila Hukkanen, 108, on Suomen vanhin ihminen.

– Se on ikävää. Olen niin vanha, että kohta lähden, Hukkanen toteaa.

Hän on nauttinut elämästä. Esimerkiksi matkustelu on ollut tärkeää.

– Se avartaa näkemyksiä.

Nuori nainen pitää puhelimen luuria korvallaan mustavalkoisessa kuvassa.

Talvisota heitti parikymppisen Eila Hukkasen uudenlaiseen arkeen. Sota tuli lähelle ja koti sekä työ tehtaan toimistossa piti jättää taakse. Hän liittyi Lottiin, teki ruokaa ja hoiti haavoittuneita.

Eila Hukkanen on ainoa vuonna 1917 syntynyt 108-vuotias Suomessa. Tilastokeskuksen huhtikuun ennakkotietojen mukaan vuotta nuorempia eli 1918 syntyneitä on kaksi.

Hieman nuorempia on enemmän, sillä satavuotiaita tai vanhempia ihmisiä oli huhtikuussa yhteensä 1 312.

Hyvässä elämässä on kukkia ja vapautta

Eila Hukkanen ja hänen tyttärensä Irja Laitinen Eilan kotona Kouvolassa.
Eila Hukkanen asuu omassa kodissaan Kouvolassa. Tytär Irja Laitinen käy ruokakaupassa ja auttaa arjessa esimerkiksi laskujen kanssa. Kotihoidon hoitajat auttavat myös. Kuva: Antro Valo / Yle

Tyttären Irja Laitisen mukaan hänen äitinsä on käytännössä aina tyytyväinen. Välillä se melkein on ongelma, sillä hän ei helposti pyydä apua.

Kun pukeutuminen tai vaatteiden viikkaaminen vaikeutui vanhempana, Hukkanen keksi tyttärensä mukaan aina jonkin kikan helpottamaan arkea.

– Luulen, että siinä on se salaisuus, miksi hän kävelee vielä. Hän on sitkeä yrittämään, Laitinen sanoo.

Koriste-esineitä ja kuvat Eila Hukkasen edesmenneestä puolisosta ja tyttärestä.
Hukkanen jäi leskeksi 50-vuotiaana. Kuva edesmenneestä miehestä on kuolleen tyttären Helenan kuvan vierellä. Kuva: Antro Valo / Yle

Äitinä Hukkanen on ollut hyvin salliva. Hän ei juuri kieltänyt lapsiaan kuten eivät hänen vanhempansakaan häntä.

Hukkasen toinen tytär Kaija Salminen sanoo äitinsä olevan vaatimaton ja sopuisa ihminen. Hän ei osallistu riitoihin tai arvostele muiden tekemisiä.

Hukkanen itse sanoo samaa. Hän ei halua neuvoa muita, vaan elää omaa elämäänsä.

– Vapautta pitää olla, hän sanoo.

Hänellä on runsaasti sydämen sivistystä.

Tytär Kaija Salminen

Lapsia syntyi neljässä vuodessa neljä ja Hukkanen ompeli vaatteet niin itselleen kuin lapsille. Miehensä kuoltua nuorena, Hukkanen meni takaisin työelämään ja aloitti työt Kymen Lääninhallituksessa.

– Äidillä ei ole akateemisia oppiarvoja, mutta sen sijaan hänellä on runsaasti sydämen sivistystä, Salminen sanoo.

Eila Hukkanen kotonaan Kouvolassa.
Kukat ovat Eila Hukkaselle tärkeitä. Myös hänen äitinsä halusi kotiin aina jotain elävää luonnosta. Jos kukkia ei ollut, myös männynoksat kelpasivat. Kuva: Antro Valo / Yle

Lapsuus ja nuoruus oli kultaista aikaa

Hukkanen nostaa omasta elämästään erityisesti esiin lapsuuden ja nuoruuden Ensossa. Enso eli Svetogorsk on kaupunki Venäjällä alle kymmenen kilometrin päässä Imatralta.

Enson tori mustavalkoisessa kuvassa noin 1920-luvulta. Kuvassa pari vanhaa autoa ja paljon ihmisiä.

Enson tori oli Eila Hukkasen lapsuudessa vilkas, vaikka hän sanookin tuon ajan Ensoa kasvavaksi kyläpahaseksi. Tuolloin Enso kuului vielä Suomeen.

Hukkanen oli kesätöissä uimavalvojana ja eri tehtävissä isänsä työpaikalla Enso-Gutzeitilla.

Töitä oli tehtävä. Jos palkkatyötä ei ollut, niin sitten piti hoitaa kasvimaata tai istuttaa perunoita. Hukkanen opiskeli ylioppilaaksi asti, sillä siihen kannustettiin kotona.

– Tykkäsin kyllä koulunkäynnistäkin, mutta en mistään pingotuksesta. Kaverit olivat kivoja.

Mies ja nainen lapsineen mustavalkoisessa kuvassa noin 1920-luvulta istumassa kivillä. Takana kuohuu koski.
Eila Hukkasen lapsuuden perhe kävi Imatrankoskella. Kuvassa ovat äiti Olga Mustonen, sisko Kaarina, veli Hannes, isä Johan Erik ja Eila. Vanhin sisko Tellervo puuttuu kuvasta. Kuva: Eila Hukkasen kotialbumi

Kuolevan sotilaan saattomatka kotiin oli raskas

Talvisota alkoi marraskuussa 1939. Hukkanen oli tuolloin 21-vuotias ja töissä Enso-Gutzeitilla tilasto-osastolla. Hän liittyi sodan sytyttyä Lotta Svärd -järjestöön.

Nuoria naisia lotta-vaatteissa kivitalon parvekkeella käärimässä siteitä.
Lääkintälottana Eila Hukkanen toimi esimerkiksi Nastolan sotasairaalassa. Hukkanen on kolmas oikealta. Kuva: Eila Hukkasen kotialbumi

Tällä hetkellä Hukkanen on erityisen tyytyväinen siihen, ettei ole kipuja. Lääkitystäkin hänellä on vain yhden verenpainelääkkeen verran.

Nykyään on helpompi olla vanha kuin hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan.

– Eihän silloin esimerkiksi ollut mitään eläkemaksuja. Nyt on sen verran, että tulee toimeen. Ei kenenkään tarvitse nähdä nälkää.

Korjaus 25.5.2026 klo 6.00 Eila Hukkanen ei ole ainoa 108-vuotias, vaain ainoa vuonna 1917 syntynyt 108-vuotias.