Emeritus­professori droonien aiheuttamasta vaara­tilanteesta: työnantajalla on 14 vuorokauden palkan­maksuvelvollisuus

Työoikeuden emeritus­professori Seppo Koskisen mukaan kyseessä on ylivoimainen este, jolloin työnantajalla on 14 vuorokauden palkan­maksuvelvollisuus.

Seppo Koskinen.
Viranomaisen droonivaaratiedote voi oikeuttaa työntekijän jäämään pois työpaikalta ja saamaan palkkansa, toteaa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Sisäministeriön pelastusviranomainen antoi vaaratiedotteen mahdollisesta droonista Uudellamaalla 15. toukokuuta varhain aamulla ennen kello neljää. Tilanne jatkui noin aamu seitsemään, jolloin viranomainen antoi vaara ohi -tiedotteen.

Viranomainen korosti, että vaaratiedotteita on noudatettava.

Työoikeudellisesti useat työnantajien ja työntekijäpuolen edustajat ovat olleet yksimielisiä siitä, että vaaratiedotteen voimassa ollessa työntekijällä on peruste olla poissa töistä, jos työpaikalle meno vaatisi viranomaisen ohjeen rikkomista.

Sen sijaan kysymys siitä, onko työnantajan maksettava kyseiseltä poissaoloajalta työntekijälle palkkaa, on osoittautunut mutkikkaammaksi.

Muun muassa Helsingin Sanomissa niin työnantaja- kuin työtekijäpuoli ovat tulkinneet asiaa erisuuntaisesti.

Emeritusprofessori: Työantajalla on palkanmaksuvelvollisuus

Aiheesta oikeustieteelliseen Finlex-tietokantaan tarkoitetun artikkelin kirjoittanut työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kuitenkin katsoo, että kyseisessä tilanteessa töistä pois jäänyt työntekijä on oikeutettu palkkaansa.

– Kyseessä on ylivoimainen este, jolloin työantajalla on 14 vuorokauden palkanmaksuvelvollisuus, Koskinen sanoo.

Suoraan tätä koskevia tapauksia ei suomalaisessa oikeuskäytännössä ole.

– Mielestäni tämä tilanne ei rinnastu kulkuvaikeuksiin, esimerkiksi lentoliikenteen lakkoon tai bussiliikenteen työtaisteluihin. Tässä oli kyse viranomaisen kehotuksesta, jota yksilöt olivat velvollisia noudattamaan.

Lähinnä rinnastettavia tapauksia ovat Koskisen mukaan viranomaisten määräämät korona- tai pandemiakiellot.

– Jos koronakieltojen vastaisesti olisit lähtenyt töihin, sinulla olisi ollut monia työelämään liittyviä riskejä ja esteitä, hän sanoo.

Toisaalta, muun muassa Puolustusvoimissa, poliisilla sekä pelastustoimessa on vaaratilanteiden hoitoon liittyviä tehtäviä. Niitä hoitavilla voi olla velvoite tulla töihin vaaratilanteesta huolimatta.

– Jos on erityistehtävissä oleva henkilö, silloin mennään erityislainsäädännön mukaan, korostaa Koskinen.