Poliittiset poterot alkavat Euroviisuissa olla jo todella syvät.
Vaikka Bulgaria vei viisuvoiton tänä vuonna tyylipuhtaasti, kisojen taustalla oli valtavasti jännitteitä.
Tänäkin vuonna huomion keskipisteeksi nousi kisoissa toiseksi sijoittunut Israel.
Sosiaalisessa mediassa levisi viisujen alla jälleen kehotuksia äänestää kymmenen kertaa Israelin puolesta. Yhdessä kehotettiin äänestämään Israelia ”jotta solidaarisuus voittaisi antisemitismin kaikkialla maailmassa ja täällä Euroopassa”.
Samoin levisi kehotuksia ”taistella Israelin propagandaa vastaan ja äänestää Suomea”. Tällä perusteella kehotettiin äänestämään myös ainakin Kreikkaa.
Viisi maata boikotoi koko kisoja nimenomaan poliittisista syistä.
Tässä tulenarassa tilanteessa Euroopan yleisradiounioni EBU yritti tänä vuonna puuttua poliittiseen viisukampanjointiin.
Yleisöäänten määrää rajoitettiin kymmeneen ääneen maksukertaa kohden, kun aiemmin raja kulki 20 äänessä.
Valtiojohtoinen ääntenkalastelu kiellettiin.
EBU kommentoi Ylelle sunnuntaina, että sen mukaan sääntöjä noudatettiin. Sen tiedossa ei ole, että mikään hallitus, artisti tai yleisradioyhtiö olisi tehnyt suuria, koordinoituja tai maksettuja markkinointikampanjoita, jotka olisivat voineet vaikuttaa äänestykseen.
Tuomariäänten jakautuminen vei Bulgarian voittoon
Toimivatko sääntömuutokset lopulta?
Koska tiedot maakohtaisista äänimääristä ja niiden jakautumisesta eivät ole julkisia, sääntömuutoksen todellista vaikutusta on vaikea arvioida.
Pisteiden antamisessa toistui kuitenkin viime vuosilta tuttu kaava.
Israel sai yleisöltä ison äänipotin ja oli mukana voittotaistelussa loppuun asti.
Sääntömuutokset saattoivat näkyä siinä, että varsinkin tuomariäänet hajaantuivat merkittävästi.
Ammattilaisraatien kokoa oli tänä vuonna kasvatettu ja nuorten osuutta raadeissa lisättiin.
Bulgaria nousi ainoaksi maaksi, jonka kappaletta sekä yleisö että tuomaristot rakastivat. Ennakkosuosikki Suomi puolestaan sai ennakoitua pienemmän äänisaaliin sekä tuomareilta että yleisöltä.
Lopulta Bulgaria ylsi ainoana kärkiviisikkoon sekä yleisö- että tuomariäänissä.
Se sai täydet 12 yleisöpistettä kymmeneltä maalta ja täydet jurypisteet neljältä maalta.
Tämä ratkaisi Bulgarialle kirkkaan voiton. Israelin yleisöpisteet riittivät nostamaan maan kakkossijalle.
Israel sai Suomestakin täydet yleisöpisteet
Israelin yleisöäänisaalis ei ollut yhtä murskaava kuin viime vuosina.
Yle selvitti, että kahden viime vuoden euroviisuissa Israelin ero yleisö- ja ammattilaisraatien pisteiden välillä oli kaikkein suurin. Tänä vuonna ero tasoittui, mutta sen yleisöäänipotti oli jälleen selvästi isompi kuin tuomariäänisaalis.
Israel sai täydet 12 yleisöpistettä kuudesta maasta. Näistä viisi antoi Israelille täydet pisteet myös viime vuonna. Kuudes täyden potin antaja oli Suomi. Vuosi sitten Suomen 12 pistettä menivät Ruotsia edustaneelle KAJ’lle, Israel sai silloin kymmenen pistettä.
Kahtena aiempana vuonna Israel sai täydet 12 pistettä peräti 12 maasta.
Esimerkiksi Israelin saamat ”muun maailman” äänet putosivat tänä vuonna täysistä pisteistä kuuteen.
Israel mainosti viime vuonna ahkerasti myös Euroopan ulkopuolella.
Oman semifinaalinsa Israel voitti. Suomi oli saman semifinaalin kolmonen.
Musiikin yhdistämät vai sittenkin erottamat?
Sääntömuutokset eivät tunnu tarpeeksi jämäkältä puuttumiselta siihen, mihin Euroviisut on menossa.
Euroviisujen tunnus on United by Music - Musiikin yhdistämät.
Tänä vuonna eri suuntiin heitellyt syytökset poliittisten äänten kalastamisesta eivät ainakaan yhdistäneet ihmisiä. Enemmänkin näyttää siltä, että viisut vain lisäsivät vastakkainasettelua.
Vaikka Euroviisuissa on kyse laulukilpailusta eikä vaaleista, niiden poliittinen merkitys vaikuttaa ennemmin kasvavan kuin vähenevän.
Esimerkiksi Israel todennäköisesti saisi ääniä, vaikka maan edustaja vain kävisi lavalla sanomassa ”Moi”.
Aika on ajanut ohi siitä, että viisuäänestystä hoidetaan kuin mitä tahansa tosi-tv-kilpailua. Kymmenen ääntä on paljon, varsinkin kun kaikki äänet saa halutessaan ohjata samalle kappaleelle.
Lisäksi järjestelmä on piilotettu mustaan laatikkoon niin, että edes koko Euroopan laajuista äänimäärää ei tiedetä. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon mistäkin maasta annetaan kymmenen äänen potteja yhdelle maalle.
Tämä sekä tarjoaa mahdollisuuden käyttää äänestysjärjestelmää hyväkseen että syyttää toisia likaisesta pelistä.
Euroviisuista on vaarassa tulla sellainen liekinheitin, jota emme Eurooppaan kaipaa.
Alla olevasta videosta näet analyysin Israelin vuosien 2024 ja 2025 euroviisumenestyksestä.
Korjattu 18.5. klo 9.32. Bulgaria sai täydet 12 yleisöpistettä kymmeneltä maalta ja täydet jurypisteet neljältä maalta, ei seitsemältä ja kolmelta, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.