Sveitsin viranomaiset kertovat avaavansa pääsyn asiakirjoihin, jotka koskevat natsi-Saksan keskitysleirikiduttajaa Josef Mengeleä.
Sveitsin liittovaltion tiedustelupalvelu ilmoitti asiasta toukokuun alussa.
Historiantutkijat ovat yrittäneet vuosia päästä käsiksi tietoihin. Saksalainen yleisradioyhtiö SWR kuvaa arkiston avaamista yllättäväksi.
Lääkärin koulutuksen saanut Josef Mengele teki raakoja kokeita Auschwitzin tuhoamisleirin vangeilla natsien miehittämässä Puolassa.
”Kuoleman enkeli” -nimellä tunnettu Mengele oli myös valitsemassa, ketkä leirin vangeista natsit veivät kaasukammioihin murhattavaksi.
Toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1945 Mengele pakeni Saksasta ja asettui Argentiinaan. Hän kuoli Brasiliassa vuonna 1979.
Mengelen on arvioitu kuitenkin onnistuneen lomailemaan väärän henkilöllisyyden turvin Sveitsissä 1950-luvun puolivälissä – siitä huolimatta, että hän oli etsitty sotarikollinen.
Mengelen vaimo vuokrasi asuntoa Zürichissä 1960-luvulla. On mahdollista, että myös Josef Mengele itse oli tuolloin Zürichissä.
Aineisto avataan rajatusti
On epäselvää, mitä Sveitsin viranomaiset tiesivät Mengelen liikkeistä. Nyt avattava aineisto saattaa valaista asiaa, mutta varmuutta siitä ei ole.
Viranomaiset kieltäytyivät pitkään avaamasta asiakirjoja tutkijoille. Aineisto oli määrätty salassa pidettäväksi vuoteen 2071 asti kansallisen turvallisuuden takia ja laajennetun perheen suojelemiseksi, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Sveitsiläinen historioitsija Gérard Wettstein keräsi lopulta joukkorahoituksella varat viedäkseen päätöksen hallinto-oikeuteen. Sen jälkeen Sveitsin tiedustelupalvelu ilmoitti myöntävänsä pääsyn aineistoon.
Arkistoa avataan kuitenkin vain tietyin, myöhemmin määriteltävin ehdoin.
BBC:n haastattelema Sveitsin historiayhdistyksen puheenjohtaja Sacha Zala ei usko, että aineistossa on mitään olennaista Mengelestä. Zalan mukaan salaamisen syynä saattaa olla, että aineistosta löytyy viittauksia ulkomaiseen tiedustelupalveluun tai tietolähteisiin.
Israelin tiedustelupalvelu Mossad jäljitti 1950-luvulla Saksasta paenneita sotarikollisia ja saattoi olla yhteydessä sveitsiläisiin.
Tällaiset kontaktit ulkomaisiin tiedustelupalveluihin olisivat antaneet Sveitsin viranomaisille perusteen pitää asiakirjat piilossa, Zala arvioi.