Torstain ja perjantain välisenä yönä pelastusviranomaiset lähettivät vaaratiedotteen kaikille Uudenmaan asukkaille.
”Ilmassa liikkuu mahdollisesti vaarallinen miehittämätön ilma-alus, eli drooni. Alueen ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin…”
Monelle viesti saapui älypuhelimen 112-sovellukseen – sellaisen on ladannut noin kaksi miljoonaa suomalaista. Moni ei kuitenkaan viestiä saanut.
Joko sovellusta ei ollut, tai se oli jäänyt päivittämättä. Osa ei ollut antanut lupaa käyttää sijaintitietietoja – tai sitten puhelin oli omatoimisesti siirtänyt sovelluksen horrostilaan.
Nämä ovat ongelmia, jotka liittyvät kännykkäsovelluksiin. Viranomainen ei voi varmistaa, että ne ovat kunnossa.
Niinpä monet Uudellamaalla asuvat saivat tiedon kuka mistäkin. Yksi uutisista, toinen päiväkodin tiedotteesta, kolmas Facebookista ja neljäs ei mistään – ennen kuin tilanne oli jo ohi.
Varautumisen mallimaana pidetty Suomi on tässä monia muita Euroopan maita jäljessä.
Sovellusta ei tähän tarvita
Euroopassa vaaratiedotteiden lähettämiseen on jo standardi, jota Suomi ei ole ottanut käyttöön: EU-Alert.
Kyse on niin sanotuista cell broadcast -viesteistä. Ne ovat kännykän näytölle tulevia tekstikenttiä, jotka järjestelmä ”työntää” puhelimeen – usein selkeän hälytysäänen kanssa.
Hälytysalue voidaan rajata tarkasti tietylle alueelle tukiasemien perusteella, eikä mitään sovellusta tarvita. Kyseessä ei ole edes tekstiviesti, vaan nopeampi ja kevyempi viestiyhteys jokaiseen puhelimeen.
Sellainen viesti lähti myös Teneriffalla lomailleen Ylen toimittajan puhelimeen tänä keväänä, kun alueella pelättiin rankkasateita ja niiden aiheuttamia tulvia ja maanvyörymiä.
EU-Alert-järjestelmä on jo käytössä noin puolessa jäsenmaista, Espanjan lisäksi esimerkiksi Saksassa, Itävallassa, Ranskassa, Kreikassa, Alankomaissa ja Tanskassa.
Lisäksi useat muut Euroopan maat ovat ottamassa järjestelmää käyttöön. Ruotsi on saamassa omansa käyttöön tänä kesänä, Viro ensi vuonna.
Tähänkin asti Ruotsissa ja Virossa on lähetelty tekstiviestihälytyksiä. Ne ovat teknisesti raskaampia ja hitaampia kuin cell broadcast, mutta tulevat kyllä luotettavasti perille.
Suomi on jäänyt sovelluksensa kanssa takamatkalle.
Rahat luvattiin jo vuosi sitten
Tekniikka kyllä on tunnettu täälläkin.
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainion mukaan jo parikymmentä vuotta sitten esitettiin, että Suomi voisi digitalisaation mallimaana ottaa käyttöön vastaavan järjestelmän. Vuonna 2004 Thaimaan tsunamikatastrofi oli nostanut kunnollisten varoitusjärjestelmien tarpeen pinnalle.
Moni EU-maa on ottanut cell broadcast -varoitusjärjestelmän käyttöön viiden viime vuoden aikana. Suomessa rahaa anottiin vuosikausia, mutta sitä ei tullut ennen kuin vuosi sitten toukokuussa.
Silloin hallitus esitti pelastustoimelle kuuden miljoonan euron määrärahaa vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Tuostakin ehti kulua vielä vuosi, kunnes sisäministeriö viime kuussa tiedotti, että EU-Alertin mukainen hanke todella etenee.
Teleoperaattorit odottavat kuitenkin yhä toimeksiantoa. Operaattorijärjestö Ficomista kerrotaan, että rakentamiseen ryhdytään heti, kun tilaus tulee.
– Rahoitus hankkeeseen on jo viime vuonna määrätty, ja sitä on jatkettu tälle vuodelle. Ja me odotamme vain sitä, että tässä päästään eteenpäin, Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Ussan mukaan kyseessä on operaattoreille ”kuukausien työ”, mikä tarkoittaa, että valmista voisi olla kenties jo ensi vuoden alkupuolella.
Sisäministeriön aika-arvio on ensi vuoden loppuun mennessä.
Työhön ryhdytään nyt
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään tiedotustilaisuudessa, että uudenlainen hälytysjärjestelmä on hankittava mahdollisimman nopeasti. On jo aikakin, on moni asiantuntija pohtinut.
Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Vainio arvioi, että järjestelmän kehittäminen maksaa noin viisi miljoonaa euroa ja ylläpito suunnilleen miljoona euroa vuodessa. Ne ovat pieniä rahoja silloin, kun uhkakuva on näin selkeä – ja tarjolla on nykyistä 112-sovellusta selkeästi parempi ratkaisu.
Erilaisille sovelluksille on toki Suomen viranomaisviestinnässä käyttöä jatkossakin. Ukrainassakin käytetään nimenomaisesti sovellusta drooniuhkien ilmoittamiseen. Massahälytyksiin tarvitaan suoraviivaisempi lähestymistapa, jos halutaan tavoittaa syvään rauhaan tottuneet kansalaiset.
Yle ei tavoittanut sisäministeriön edustajaa tätä kirjoitusta varten vahvistamaan hankkeen kustannuksia ja aikatauluja.