Valkoposki­hanhet söivät pellot paljaaksi Maaningalla – viljelijät ovat huolissaan riittääkö säilörehu

Valkoposki­hanhien muuttoreitin siirtyminen aiempaa lännemmäksi on aiheuttanut mittavia tuhoja Maaningalla.

Tuhannet muuttomatkalla olevat valkoposkihanhet söivät pellot paljaaksi Maaningalla. Video: Varpu Mäntymäki Yle, Antti Karhunen / Yle

Pohjois-Savon kautta muuttavien valkoposkihanhien lisääntyminen huolestuttaa viljelijöitä. Tänä keväänä hanhien kevätmuutossa on tuhoutunut satoja hehtaareja peltoja.

Maaningan Tuovilanlahdessa Maaninkajärven rantapellolla kuuluu kova kääkätys.

Muuttomatkalla olevat tuhannet valkoposkihanhet ovat ruokailemassa Markus Rytkösen rehunurmipellolla.

Tila on lypsykarjatila, jossa nurmisäilörehu on elintärkeää.

– Tätä on nyt jatkunut usean viikon ajan yötä päivää. Hanhet syövät kaiken, mikä on vähänkin vihreää. Ne kaivoivat herneetkin maasta.

Rytkösen mukaan tähän mennessä nurmesta on menetetty ensisato yli 100 hehtaarin alueelta. Sadon menetys huolestuttaa.

– Miten karja pystytään ruokkimaan, pystytäänkö ihmisiäkään ruokkimaan, ruokitaanko tässä vain hanhia. Ei kenenkään rahat tämmöistä kestä, Rytkönen sanoo.

Valkoposkihanhien ruokailu on jatkunut Markus Rytkösen pelloilla jo useita viikkoja. Video: Varpu MÄntymäki / Yle, Antti Karhunen / Yle

Huoli nurmisäilörehun saatavuudesta

Maaninkalaisen Niko Mähösen nurmiviljelyksistä on tuhoutunut samoin yli sata hehtaaria.

Mähösen mukaan tänä keväänä valkoposkihanhien muutto on ollut ennätyksellisen suurta Pohjois-Savon alueella. Viime vuonna hanhia oli tuhansia, mutta nyt määrä on jo ainakin kaksi kolme kertaa suurempi, Mähönen arvioi.

Tiloilla alkaa olla huoli nurmisäilörehun saatavuudesta. Pelkästään Maaningalla hanhien aiheuttamia tuhoja on usealla tilalla, Mähönen kertoo.

Näkymä nurmirehupellolta, jonka valkoposkihanhet ovat tuhonneet Maaningalla.
Valkoposkihanhien tuhoama nurmi ei välttämättä kasva ennalleen. Pelto on myös täynnä hanhien ulostetta, mikä ei saa kulkeutua säilörehun joukkoon. Kuva: Varpu Mäntymäki / Yle

Tuhoista aiheutuneita kustannuksia Mähönen ei vielä tässä vaiheessa osaa arvioida.

– Kyllä tässä muodostuu todella merkittävät kustannukset, kun lasketaan kaikki työ, lannoitus, siemenet ja sadonmenetys.

Mähönen ei usko, että valtion kassassa riittää varoja kaikkien viljelijöiden menetysten korvaamisen.

Hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen Suomessa. Ympäristöministeriön mukaan lainmuutos on tarkoitus saada eduskuntaan tämän kevään istuntokauden aikana.

Sekä Mähönen että Rytkönen toivovat, että laki valkoposkihanhien aiheuttamien tuhojen torjuntaan saadaan aikaan.

– Kyllä jonkinlaista pelotetta pitäisi saada, miten tästä muuten pystytään selviytymään, Mähönen sanoo.

BirdLife Suomen mukaan valkoposkihanhien muutto jatkuu edelleen.