Puolustusvoimat Ylelle: Drooniuhkan taustalla Ukrainan laaja hyökkäys Venäjälle

Myöhästymiset mahdollisia illan aikana Helsinki-Vantaalla

Avaa kuvien katselu

Helsinki-Vantaan lentoliikenteen keskeytyksen aiheuttamat viiveet ja peruuntumiset voivat heijastua myös iltapäivän ja illan lähteviin ja saapuviin lentoihin.

– Tämän illan myöhästymiset johtuvat pääsääntöisesti aamun tilanteesta, kertoo lentoasemayhtiö Finavian viestintäpäällikkö Elina Suominen sähköpostitse.

Tällä hetkellä tilanne Helsinki-Vantaalla on rauhallinen, Suominen sanoo.

Aamun lähtevä liikenneaalto pääsi liikkeelle selvästi aikataulusta jäljessä.

Lentoliikenne Helsinki-Vantaalle oli viranomaisen päätöksellä keskeytetty perjantaiaamuna kello neljän ja seitsemän välillä.

Drooniuhkan taustalla Ukrainan laaja hyökkäys Venäjälle

Avaa kuvien katselu

Uudellamaalla varhain perjantaiaamuna annettu droonivaroitus liittyi Ukrainan laajaan droonihyökkäykseen Venäjälle, kerrotaan Puolustusvoimien pääesikunnan viestinnästä Ylelle.

– Voi olettaa, että uhka liittyy Ukrainan operaatioon, Puolustusvoimista kerrotaan.

Puolustusvoimien mukaan lennokeista ei ole näköhavaintoja.

Varoitus perustui Puolustusvoimien saamaan ennakkotietoon, jonka mukaan Uudellemaalle saattaa harhautua ukrainalaisia drooneja.

Ennakkotieto on Puolustusvoimien mukaan salainen. Puolustusvoimat ei kysyttäessä kertonut, mistä tieto Suomeen tuli.

Presidentti Stubb MTV:lle: ”Sota on tullut aika lähelle meitä”

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kehottaa haastattelussa MTV:lle suomalaisia pysymään rauhallisina ja kylmäpäisinä.

– Sota on tullut aika lähelle meitä, presidentti sanoo.

Presidentti kertoo, että Suomi on jatkuvassa yhteydessä Ukrainaan, mutta on varauduttava siihen, että tulevaisuudessa vastaavia tilanteita todennäköisesti tulee lisää.

Presidentin mukaan viime yön tapahtumat erosivat aiemmista droonitapauksista siinä mielessä, että drooneja ei tullut Suomen ilmatilaan.

– Saimme varoituksen, viranomaiset reagoivat siihen, tilanne otettiin haltuun, Stubb sanoo MTV:lle.

Avaa kuvien katselu

Puolustusministeri: Riski oli suuri, raskaammat droonit kyseessä

Suomessa varauduttiin torjumaan raskaastikin aseistettuja drooneja, kertoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) totesi tiedotustilanteen jälkeen.

– Koska oli kyse raskaammista drooneista, varmuuden vuoksi silloin maksimoidaan se (torjunta)kyky.

Uhka droonien harhautumisesta Suomeen ei toteutunut, mutta Häkkäsen mukaan riski oli suuri.

– Ennakoitiin, että riski on suuri. Sen takia oli aika suoraviivainen myös väestön varoittaminen, jotta viesti on selkeä ja yksiselitteinen, Häkkänen sanoo.

Vähänkään epäselvä tai monimutkainen viestintätyyli olisi Häkkäsen mukaan voinut johtaa siihen, että kehotuksia ei uskota

Asiantuntija: Varoitus tuli joko Ukrainalta tai Nato-liittolaisilta

Ylen erikoislähetyksessä viime yön tapahtumien onnistumisia ja epäonnistumisia analysoi Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, tietokirjailija Jyri Kosola.

Kosolan mukaan tapaus osoitti, että sotilaallinen yhteistyö toimii.

Varoitus drooneista tuli joko Ukrainalta tai Nato-liittolaisilta, Kosola päättelee.

Suomi sai liittolaisilta ja kumppaneilta hyvissä ajoin eli aamuyhdeltä tiedon räjähdelastissa olevasta droonista, joka oli noin 500 kilometrin päässä, ja mahdollisesti tulossa Suomeen.

Aikaa oli noin kolme tuntia siihen, että drooni olisi ehtinyt tänne.

–Se tarkoittaa, että ennakkovaroitus on tullut joko Ukrainalta tai Naton kautta. Se tarkoittaa että sotilaallinen yhteistyö toimii, summaa Kosola.

Huonoa on se, ettei luotettavaa varoitusjärjestelmää ole.

Kosola ei esimerkiksi itse asiasta saanut minkäänlaista vaaratiedotetta.

Poliisi ei aloita tutkintaa droonista

Uudenmaan droonivaroitukset eivät ole johtaneet poliisitutkintaan, kertoo Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Sami Hätönen Ylelle.

Hätösen mukaan tapauksessa ei ole mitään sellaista, että poliisilla olisi tarpeen suorittaa esitutkintaa tai muita tutkintotoimenpiteitä.

– Poliisin osalta tilanneorganisaatio on purettu ja siirrytty takaisin päivittäistoimintaan, Hätönen kertoo.

Hätösen mukaan tilanne olisi toinen, jos droonin olisi havaittu pudonneen maahan.

– Siinä vaiheessa, kun drooni tulee maahan, niin siinä kohtaa poliisille syntyy toimintavelvollisuus esitutkinnan toimittamisen osalta, Hätönen sanoo.

Drooneja ei havaittu, mistä tuli ennakkovaroitus?

Puolustusvoimat ei ole tehnyt droonista havaintoa.

– Meillä ei ole tietoa tai havaintoja siitä, että lennokkeja tällä kertaa olisi Suomen alueelle tullut, sanoo Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula.

Suomi sai kuitenkin lähestyvistä drooneista ennakkovaroituksen ja toimi riskiarvion perusteella.

– Hyvä että tällä kertaa saatiin tieto tästä lennokkien mahdollisesta harhautumisriskistä Suomen alueelle. Enempää en tässä yhteydessä avaa, Nisula sanoo.

Hän ei kommentoi tarkemmin, tuliko tieto esimerkiksi Ukrainalta, tai oliko tiedottamisesta sovittu erikseen.

– Meillä on useita eri keinoja ja kanavia tiedon saamiseksi.

Herranen: Oli riski aiempaa isommasta räjähdelastista

Avaa kuvien katselu

Vaaratiedote annettiin massajakeluna.

Edelliseen, huhtikuiseen drooniuhkaan verrattuna uhka-arvio oli erilainen, ja siksi päädyttiin myös toisenlaiseen viesintään, vastaa Ilmavoimien komentaja Timo Herranen.

– Tilanne oli toisentyyppinen. Meillä oli selkeästi perusteltu syy suuremmasta riskistä, että aikaisempaa isompia ja isommassa räjähdelastissa olevia harhautuu Suomeen.

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kari Nisula vahvistaa, että harkinta riskeistä ja viestinnästä tehdään joka kerran tapauskohtaisesti. Nyt oli perusteet toimia eri tavoin kuin huhtikuussa.

– Puolustusvoimilla ei ole vakiosapluunaa, että aina kun jotain tiedetään, annetaan vaaratiedote, se ei ole tarkoituksenmukaista yhteiskunnan kannalta.