Latvian hallitus on kaatunut. Taustalla ovat vakavat erimielisyydet hallituksen sisällä. Ukrainalaiset droonit olivat kuitenkin lopullinen isku.
Eronnut pääministeri Evika Siliņa kertoi torstaina lehdistötilaisuudessa, että syynä eroon on tapa, jolla hallitus on käsitellyt Latviaan harhautuneita drooneja. Siliņa kirjoitti katkeran viestin hallituksen kaatumisesta viestipalvelu X:ssä.
– Juuri nyt poliittinen kateus ja kapeat puolue-edut menivät vastuun edelle. Nähtyään vahvan ja pätevän ehdokkaan puolustusministerin virkaan, poliittiset tyhjänpuhujat valitsivat kriisin ratkaisun sijaan.
Siliņa viittaa tapahtumaketjuun, joka johti hallituksen kaatumiseen sen jälkeen, kun Latviaan putosi kaksi ukrainalaista droonia viime viikolla.
Siliņan painostuksesta maan vasemmistolaista Progressiivit-puoluetta edustanut puolustusministeri Andris Sprūds joutui eroamaan tehtävästään sunnuntaina. Siliņan mukaan droonitapaus osoitti, kuinka puolustussektorin poliittinen johto oli epäonnistunut lupauksessaan turvata maan ilmatila, vaikka puolustukseen on käytetty lähes viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Keskiviikkona puolue iski takaisin vetämällä tukensa pääministeriltä. Puolueella on yhdeksän paikkaa Latvian parlamentin sadasta paikasta.
Hallitukseen kuului pääministerin keskustaoikeistolaisen Uusi yhtenäisyys -puolueen ja Progressiivien lisäksi Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto.
Soppaa hämmensivät myös korruptioepäilyt. Latvian televisio kertoi helatorstaina, että maatalousministeri Armands Krauze sekä maatalousministeriön entinen valtiosihteeri Raivis Kronbergs on pidätetty korruptioepäilyn vuoksi.
Väistyvä pääministeri Siliņa kertoi eroilmoituksensa jälkeen, että oli erottanut Krauzen korruptioepäilyjen vuoksi ennen omaa eroaan.
Droonit olivat lopullinen niitti, mutta eivät varsinainen syy
Latviaan putosi viime torstaina kaksi ukrainalaista droonia noin 40 kilometrin päässä Venäjän rajasta.
Näin Siliņa vastasi kysymykseen Ukrainan drooneista Helsingissä maaliskuussa.
Yksi drooneista aiheutti tulipalon käytöstä poistetulla öljyvarastolla, mutta uhreilta vältyttiin. Latviaan oli harhautunut ukrainalaisia drooneja jo aiemmin maaliskuussa.
Ukrainan mukaan Venäjä käyttää tahallaan elektronista häirintää ohjatakseen droonit pois kohteistaan Venäjällä ja suuntaamaan ne naapurimaihin.
Siliņa kirjoitti viime viikolla, että droonitapaus osoitti, kuinka puolustussektorin poliittinen johto oli epäonnistunut lupauksessaan turvata maan ilmatila, vaikka puolustukseen käytettiin lähes viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Latvian ulkopoliittisen instituutin tutkija ja EU-ohjelman johtaja Marts Eduards Ivaskis sanoo Ylelle, että droonit olivat enemmänkin sytyke kuin suora syy hallituksen hajoamiseen.
– Droonit saivat jo hauraaksi käyneen korttitalon romahtamaan, Ivaskis sanoo.
Ivaskis sanoo, että jännitteitä aiheuttivat muun muassa valtion omistaman lentoyhtiö Air Balticin kannattavuusongelmat sekä Baltian maiden yhteinen Rail Baltica -rautatiehanke, joka kamppailee rahoituksen kanssa.
Tutkija: Droonitapaus on Latvialle erityisen herkkä
Tutkijan mukaan puolustusministeriin oli kohdistunut laajempaa eropaineita jo ensimmäisen droonitapauksen jälkeen maaliskuussa. Hänen mukaansa tilanne näytti pahalta, sillä maan ilmapuolustusjärjestelmä ei havainnut droonia maaliskuussa, vaan siviilit löysivät sen.
– Ja sitten tämä ongelma tapahtui uudelleen. Tällä kertaa kyse oli päätöksestä olla ampumatta droonia alas, Ivaskis sanoo.
Tutkijan mukaan droonitapaus on erityisen herkkä Latvialle, sillä maa on historiallisesti vältellyt turvallisuuskysymysten käsittelyä laajemmasta näkökulmasta. Ivaskisin mukaan se liittyy vasta muotoutuvaan ymmärrykseen siitä, että turvallisuus ja puolustus ovat keskeisiä asioita, joihin latvialaisten on kiinnitettävä huomiota myös siviiliyhteiskunnan näkökulmasta.
Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs kirjoitti keskiviikkona Facebookissa, ettei Latvialla ole varaa poliittiseen epävarmuuteen ja epävakauteen. Rinkēvičs tapaa perjantaina kaikki parlamenttipuolueet uuden hallituksen muodostamiseksi.
Latvian yleisradion LSM:n mukaan maan oppositio olisi valmis johtamaan siirtymähallitusta lokakuun parlamenttivaaleihin asti.