Porissa pitäisi tehdä kesäkuussa päätöksiä kymmenien miljoonien eurojen rakennusinvestoinneista. Valtuuston eteen tulee ratkaisuja, jotka koskevat kirjaston, sisäliikuntatilojen, nuorisotalon, tapahtumatilojen ja museoiden kokoelmakeskuksen tulevaisuutta.
Aikataulu on tiukka: Lautakunnat lausuvat omat näkemyksensä uudistukseen 21.5. mennessä. Valtuuston pitäisi linjata asiasta kesäkuussa.
Valtuutetuilla kannat auki
Siihen nähden, että aikaa on vähän, porilaispäättäjät ovat vielä hyvin vaitonaisia omista kannoistaan.
Rakentamisratkaisujen keskipisteessä on päätös siitä, saneerataanko nykyinen pääkirjastorakennus, rakennetaanko sen tilalle uudisrakennus vai siirretäänkö kirjasto muualle. Tämä ratkaisu vaikuttaa myös muihin hankkeisiin.
Yle kysyi valtuutetuilta näkemystä pääkirjaston tulevaisuudesta. Vain alle kymmenen valtuutettua kertoi tehneensä jo päätöksensä. Heistä suurin osa haluaisi peruskorjata nykyisen pääkirjaston.
– Säilytetään merkittävä julkisen palvelun rakennus alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja kaupungin omana rakennuksena, vasemmistoliiton Oili Heino perustelee kantaansa.
Kokonaan uusi kirjasto-nuorisotalo maksaisi 26,5 miljoonaa euroa, ja peruskorjaus olisi hieman halvempi. Peruskorjaus on monen mielestä järkevää siksi, että vanhan rakennuksen suojeluasemasta on epäselvyyttä.
Nykyisen rakennuksen purkamisellekin on kannattajansa.
– Kaikkea vanhaa ei voi eikä pidä säilyttää. Kirjaston remontointia perustellaan huonolla sisäilmalla, joten sen vanhat rakenteet ovat jo nyt kärsineet, perussuomalaisten Tomi Aalto sanoo.
Päätösten aika on kesäkuussa
Valtaenemmistö valtuutetuista harkitsee vielä ratkaisujaan. Valtuustolle on annettu lisäselvityksiä eri vaihtoehdoista vielä toukokuussa.
– En koe, että meillä valtuutetuilla on riittävää tietoa saati asiantuntemusta siitä, kumpi on järkevämpää: peruskorjata vai rakentaa uutta. Ajattelen, että molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa ja riskinsä. Olennaista on tässä kohtaa linjata sijainti, pääkirjaston nykypaikkaa kannattava vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Kyhä-Mantere sanoo.
Kiireestä huolimatta ajatus päätöksenteon lykkäämisestä ei ole kerännyt kannatusta kuin yksittäisiltä valtuutetuilta.
– Päätöksenteon pohjaksi on tuotettu runsaasti tietoa, joten siitä mahdollisuus päätöksentekoon ei jää kiinni. Päätöksenteon venyttäminen ei palvele ketään, Marita Salmio (kesk.) perustelee.