Suomalaiset suhtautuvat poikkeuksellisen varauksellisesti yrittäjyyteen verrattuna muihin saman tulotason maihin.
Asia käy ilmi kansainvälisestä Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksesta.
Varhaisen vaiheen yrittäjyys ja vakiintuneiden yrittäjien määrä on vähentynyt Suomessa neljän viime vuoden aikana.
– Verrattuna neljän vuoden takaiseen tutkimukseemme harvemmat ihmiset uskovat perustavansa yrityksen, näkevät liiketoimintamahdollisuuksia tai kokevat, että heillä on riittävästi yrittäjyyteen tarvittavia taitoja ja tietoja, sanoo professori ja johtaja Matti Muhos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista.
Samaan aikaan tutkimuksesta käy ilmi, että Suomessa on kansainvälisellä mittapuulla erittäin hyvät puitteet yrittäjyydelle. Miksi yrittäjyys ei silti houkuttele suomalaisia?
Muhoksen mukaan syitä on useita. Yksi syy on, että Suomessa on vahva työpaikkaan työllistymisen normi. Sitä tuetaan etenkin kulttuurisesti, mutta osittain myös rakenteellisesti.
Työttömyyden varalle on järjestetty kohtuullisen hyvät tukijärjestelmät, kun taas yrittäjyys nähdään pelottavana vaihtoehtona.
– Yrittäjäksi ryhtyminen koetaan kalliiksi ratkaisuksi. Samalla epäonnistumisen pelko on edelleen kasvanut ja on merkittävä este yrittäjyydelle, Muhos sanoo.
Erityisesti naiset pelkäävät epäonnistumista.
Lähipiiri ei kannusta yrittäjäksi
Tutkimuksessa yrittäjyyden edellytysten vertailussa Suomi sijoittui kärkijoukkoon verrattuna muihin maihin.
Yrittäjyyden edellytyksiä olivat esimerkiksi sosiaaliset ja kulttuuriset normit, yrittäjyyttä tukeva rahoitus, valtion politiikkatoimet, verot ja byrokratia sekä fyysinen infrastruktuuri.
Suurimmassa osassa edellytyksiä Suomi ylsi riittävään tai hyvään tasoon. Koko vertailujoukon ykkönen Suomi oli fyysisessä infrassa.
Kehitettävää oli erityisesti sosiaalisissa ja kulttuurisissa normeissa, Muhos sanoo.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että vain 30 prosenttia tutkimukseen vastanneista suomalaisista koki, että ympärillä olevat ihmiset ajattelevat yrittäjyyden olevan tavoiteltava uravaihtoehto. Tässä Suomi oli vertailujoukkonsa viimeinen.
Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa vastaava prosentti oli 40–50:n tuntumassa, Baltian maissa yli 70 prosentissa.
Muhoksen mukaan kyseessä on hyvin suomalainen ongelma.
– Käytämme paljon aikaa siihen, että pohdimme, mitä muut minusta ajattelevat. Jos tämä käännetään siihen, että mitä muut minusta ajattelisivat, jos ryhdyn yrittäjäksi, niin ollaan valitettavasti takamatkalla verrokkimaihin nähden.
Tutkimuksen positiivisin viesti liittyy nuoriin aikuisiin, jotka suhtautuvat yrittäjyyteen muuta väestöä myönteisemmin. Myös nuorten kiinnostus yrityksen perustamiseen on lisääntynyt.