Inkerin paviljonki ilmestyi Venetsian biennaaliin vastareaktiona Venäjälle

Venäjän paviljonki aiheutti kohun Venetsian biennaalissa. Vastauksena suomenvenäläinen taiteilija Pavel Rotts matkusti Venetsiaan ja teki protestiteoksen.

Mies seisoo seinän edessä.
Pavel Rotts Pohjoismaiden paviljongin edustalla Venetsian biennaalissa. Kuva: Pavel Rotts

Kun Venäjä teki paluun Venetsian biennaaliin Kremlin eliittiperheiden johdolla, helsinkiläinen taiteilija Pavel Rotts kokosi löydetyistä kirjaimista sanan INGRIA. Näin syntyi kiertävä Inkerin paviljonki – ilman seiniä tai pysyvää paikkaa, mutta selkeällä viestillä.

– Tämä oli spontaani vastareaktioni Venäjän paviljongille, kertoo suomenvenäläinen Rotts Ylelle.

Biennaali avautuu lauantaina 9. toukokuuta. Venäjä ei ole ollut mukana sen jälkeen, kun se hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.

Toisin kuin perinteiset kansalliset paviljongit, Rottsin teos elää liikkuvassa muodossa ilman kiinteää tilaa. Projekti käsittelee uudelleen muistin, historian ja poissaolon teemoja.

Ajatus syntyi, kun hän saapui Venetsiaan työskentelemään kuvanveistäjä Benjamin Orlowin avustajana. Orlow edustaa näyttelyssä Suomea yhdessä taiteilija Jenna Sutelan kanssa.

– Ajattelin aluksi puoliksi leikillään, että kun Venäjän paviljonki palaa, on tehtävä oma – inkeriläinen, Rotts sanoo.

Rotts löysi Pohjoismaiden paviljongista kirjaimia ja kokosi ne uudelleen sanaksi INGRIA (eli Inkeri), joka liikkuu Giardinin alueella biennaalin avajaisissa.

Mies seisoo julisteen edessä ja pitää kädessään Inkerin lippua.
Pavel Rotts inkeriläisen lipun kanssa Venetsian biennaalissa. Hänellä on yllään helsinkiläisen sodanvastaisen kampanjan t-paita. Kuva: Pavel Rotts

Venetsiasta Helsinkiin – paviljonki jatkaa matkaansa

Tempaus sai myönteisen vastaanoton.

Pohjoismaiden paviljongin kuraattori ja taiteilijat eivät vastustaneet kirjainten väliaikaista sijoittamista. Norjalainen taiteilija Tori Wrånes tuki hanketta erityisesti ja jopa ehdotti kirjainten jättämistä paikoilleen.

– Ihmiset alkoivat heti kysyä, mikä tämä on, ja kuuntelivat kiinnostuneina kertomusta inkeriläisvähemmistöstä, taiteilija toteaa.

Teos jatkaa elämäänsä biennaalin avajaisten jälkeen. Kirjaimet matkustavat Rottsin mukana Helsinkiin ja ovat näkyvillä jatkossa eri yhteyksissä ja näyttelyissä.

Taiteilijan suku koki karkotuksia, eli Pohjois-Venäjän pakkosiirtola-alueilla ja joutui piilottamaan inkeriläisyytensä. Vuonna 2015 Rotts muutti Helsinkiin presidentti Mauno Koiviston käynnistämän paluumuutto-ohjelman puitteissa.

Poliittiset vainot ja inkerinsuomalainen identiteetti ovat kymmenen vuoden ajan olleet merkittävässä roolissa taiteilijan elämässä ja taiteessa.

Rottsin taideteoksia on ollut esillä muun muasssa Mäntän kuvataideviikoilla.

Biennaali protestin varjossa

Maailman arvostetuin taidetapahtuma, Venetsian biennaali, avautuu huomenna mielenosoitusten ja kohujen sävyttämänä.

Venäläinen taide- ja aktivistiryhmä Pussy Riot on järjestänyt useita mielenilmauksia Venäjän paviljongin edustalla tällä viikolla.

Aniliininpunaisiin kommandopipoihin pukeutuneet naiset osoittavat mieltään venäjän pavilijongin edustalla.
Helsinkiläinen sodanvastaisen hankkeen t-paita on nähty myös Pussy Riotin mielenosoituksessa. Kuva: Mirco Toniolo / AOP

Maaliskuun alussa Yle kertoi, että Venäjän paviljongin johdossa ovat maan ulkoministerin tytär ja sotateollisuuden valtionyhtiön johtajan tytär.

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti huhtikuussa, että tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) ei matkusta Venetsian biennaalin avajaisiin, jos Venäjä osallistuu näyttelyyn. Euroopan komissio puolestaan uhkasi jäädyttää tapahtumalle myönnetyt kaksi miljoonaa euroa.

Biennaalin johtaja Pietrangelo Buttafuoco kutsui tapahtumaa ”koko planeetan yhteisen elämän tilaksi”. Maiden poissulkemista hän piti ”sensuurina”.

Taidepiireissä liikkuu huhuja, että Venäjän paviljonki suljetaan avajaisviikon jälkeen.

Korjattu 8.5.26 klo 20.54 kulttuuriministerin nimi.