Maakuntalentoja voitaisiin lentää kannattavasti ilman tukia, arvioi lentoliikenteen asiantuntija ja liikelentoyhtiö Scanwingsin toimitusjohtaja Juhani Pakari.
– Se vaatisi lentoyhtiöltä halua kehittää liikennettä, nykyistä tiheämpää vuorotarjontaa ja pitkiä sopimuksia.
Markkinaehtoisesti kannattaviksi lennot saataisiin Pakarin mukaan helpoimmin Joensuun, Kajaanin, Kemin ja Kokkolan reiteillä. Kolmena viime vuotena Kajaanin ja Joensuun lennoilla on päästy jo yli 50 prosentin täyttöasteeseen.
Muillakin valtion ostamilla lentoreiteillä matkustajamäärät ovat vuonna 2026 olleet kasvussa.
Haasteellisempia kohteita ovat Jyväskylä, Savonlinna ja Pori, jotka sijaitsevat lähempänä pääkaupunkiseutua.
Markkinaehtoisessa liikenteessä lentoja olisi vähintään neljä tai viisi päivässä, kun nykyisin vuoroja on kahdesti päivässä.
– Viidellä päivittäisellä lennolla saataisiin rakennettua hyvät ja toimivat yhteydet, Pakari sanoo.
Juhani Pakari on aiemmin toiminut lentoyhtiö Finncommin toimitusjohtajana ja osaomistajana. Finncomm lensi vuoteen 2011 maakuntareittejä, joita valtio nykyisin ostaa.
Valtion ostamat lennot jatkuvat vuoteen 2028 asti
Valtio ostaa helmikuuhun 2028 asti maakuntalentoja Helsinki-Vantaalta Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion, Kokkola-Pietarsaaren ja Porin kentille. Savonlinnan ostolennot jatkuvat vuoden 2028 loppuun asti.
Lennoista ei haluta luopua, sillä niillä on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Valtioneuvoston selonteon mukaan 71 prosenttia Suomen vientitulosta syntyy maakunnista.
Hallitus on varannut vuosille 2026–2029 yhteensä 45,4 miljoonaa euroa lentoliikenteen ostoihin.
Näin paljon valtio on maksanut ostolennoista lentoyhtiöille vuonna 2025.
| Lentokenttä | Valtion ostot (miljoonaa euroa) | Matkustajamäärä | Tuki per matkustaja euroina |
| Joensuu | 2,9 | 38 000 | 75 |
| Jyväskylä | 3,8 | 25 000 | 150 |
| Kajaani | 2,6 | 40 000 | 65 |
| Kemi-Tornio | 4,1 | 29 000 | 140 |
| Kokkola-Pietarsaari | 4,1 | 28 000 | 145 |
| Pori | 1,7 | 9000 | 190 |
| Savonlinna | 1 | 6000 | 165 |
Juhani Pakari toivoo, että uusi sopimusmalli kannustaisi lentoyhtiötä kehittämään liikennettä ja kasvattamaan matkustajamääriä. Nykyiset sopimukset ovat lyhyitä, eikä kasvu hyödytä lentoyhtiöitä.
Uusi hallitus päättää valtion ostolennoista
Nykyiset valtion ostolentoja koskevat sopimukset päättyvät vuonna 2028.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut selvitysryhmän, joka valmistelee pitkän aikavälin mallia maakuntien lentoyhteyksistä. Ryhmälle on annettu aikaa uuden mallin laadintaan nykyisen hallituskauden loppuun.
Päätöksen ostolentojen jatkamisesta tekee uusi hallitus, joka valitaan ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtaja Pipsa Eklund sanoo, että ehdoton takaraja kilpailutuksen aloittamiselle on elokuu 2027.
– Silloin on jo iso riski, että 2028 lentoliikenteeseen tulee katko, Eklund sanoo.
EU:n komissiolle on ilmoitettava kilpailutuksesta vähintään puoli vuotta etukäteen, ja itse kilpailutukselle on varattava aikaa kaksi kuukautta. Tuolloin uudet lentoyhtiöt olisivat selvillä marraskuussa, jos valtio jatkaa ostolentoja.
– Jos valituksi tulee ulkomainen lentoyhtiö, kolme kuukautta on lyhyt aika perustaa tänne tarvittava organisaatio, palkata henkilökunta ja tuoda koneet, Eklund sanoo.
Eklund sanoo, että lentoliikenteeseen suunnitellaan pidempiä sopimuskausia.
Vaihtoehtoiset mallit harkinnassa
Traficomin johtaja Pipsa Eklund kertoo, että pienimmille kentille voitaisiin harkita myös taksimallista liikennettä, jossa lennot toteutettaisiin pienemmällä kalustolla ja joustavammin kysynnän mukaan.
– Malli voisi toimia erityisesti Savonlinnan, Porin ja Jyväskylän kaltaisilla pienemmän liikenteen kentillä.
Uudenlaisella toimintamallilla haettaisiin kokemuksia, joita hyödynnetään, kun Suomessa siirrytään alueelliseen sähkölentämiseen 2030-luvulla.
Sähkölentämistä testataan jo Norjassa Stavangerin ja Bergenin välisellä reitillä.
Myös maakuntalentojen osavuotinen tuki olisi Eklundin mukaan mahdollista, eli osa vuodesta liikennettä tuettaisiin ja osan vuodesta lennot toimisivat markkinaehtoisesti. EU on hyväksynyt osavuotisen tuen tietyillä alueilla Euroopassa.
– Mitä enemmän palvelua, sitä enemmän on aina kysyntää.
Lentoliikenne palautuu hitaasti Suomen kotimaan reiteillä
Suomessa alueellisten lentoasemien liikenne on palautunut hitaammin koronapandemian jälkeen kuin Ruotsissa ja Norjassa.
– Huonojen lentoyhteyksien takia moni matkustaja turvautuu mieluummin omaan autoon, Juhani Pakari sanoo.
Nykyisen ostoliikenteen aikataulut on suunniteltu niin, että maakunnista pääsee päiväksi pääkaupunkiseudulle tai jatkolennoille. Sen sijaan yhteydet eivät toimi, jos Helsinki-Vantaalta halutaan lentää maakuntaan päiväksi ilman, että matkustajan tarvitsee jäädä yöksi.