Miten tämä voi olla näin helppoa?
Olen läpäissyt turvallisen lääkehoidon kurssin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK). Suorituksessa piti kestää 135 tuntia, mutta minulle riitti kaksi ja puoli.
Tämän ei pitäisi olla mahdollista, koska en tiedä turvallisesta lääkehoidosta juuri mitään.
Ulkoistin kaiken opiskeluni tekoälylle. Se onnistui, sillä XAMK ei vaatinut kurssilla läsnäoloa eikä estänyt tekoälyn käyttöä mitenkään.
Pian minulle selviää, ettei XAMKin kurssi ole yksittäinen poikkeus.
Muissakin ammattikorkeakouluissa on avoimia kursseja, joista on helppo päästä läpi. Jopa välittömässä kuolemanvaarassa olevien potilaiden tehohoitoa käsittelevän kurssin pystyy tekemään etänä niin, että tekoäly hoitaa tentit opiskelijan puolesta.
Hankin tätä juttua varten tietoja tavalla, joka on Ylelle poikkeuksellinen. Päätimme käyttää poikkeuksellista tiedonhankintaa, koska halusimme selvittää ajankohtaista ongelmaa koulutusjärjestelmässä. Halusimme myös itse testata, valvovatko korkeakoulut opiskelijoille asettamiaan sääntöjä.
Tästä on kyse
Suomalaisilla ammattikorkeakouluilla on laaja valikoima opintojaksoja, jotka kuka tahansa voi suorittaa ilmaiseksi tai pientä maksua vastaan. Osan kursseista voi tehdä etänä oman aikataulun mukaan.
Kurssit voi myöhemmin saada osaksi korkeakoulututkintoa. Haluan selvittää, voiko niistä päästä nopeasti läpi tekoälyä käyttämällä ja oppimatta mitään.
Kysymys on yhteiskunnallisesti tärkeä, koska ammattikorkeakoulujen lakiin kirjattu tehtävä on kouluttaa opiskelijoita asiantuntijatehtäviin. Kouluja rahoitetaan verovaroista. Lisäksi tekoälyn nopea kehitys on keskeinen yhteiskunnallinen mahdollisuus ja haaste, johon korkeakoulujen tulisi kyetä vastaamaan.
XAMKin kurssilla minun tarvitsi ainoastaan kopioida netistä saadut kurssimateriaalit ja tenttikysymykset tekoälytyökaluun. Tekoäly antoi oikeat vastaukset kaikkiin tenttikysymyksiin, lääkelaskut mukaan lukien.
Seuraavaksi ilmoittaudun sosionomeille suunnatulle lääkehoitokurssille Vaasan ammattikorkeakouluun (VAMK) sekä kriittisesti sairaiden potilaiden tehohoitoa käsittelevälle Karelia-ammattikorkeakoulun kurssille.
VAMKin kurssilla on huomattavasti vähemmän kopioitavaa materiaalia kuin XAMKin kurssilla. Läpäisen kurssin 41 minuutissa.
Karelian kurssilla tekoälyn käyttö on kielletty. Rikon kieltoa ja saan lähes koko kurssin läpäistyä reilussa tunnissa. Viimeisessä välitentissä tekoäly sekoaa soveltavissa kysymyksissä, joihin pitäisi vastata numerolla. Joudun yrittämään tenttiä uudestaan kolmen päivän päästä.
Uudessa yrityksessä ohjeistan tekoälyn tarkemmin, ja pääsen kurssista läpi. Aikaa kului yhteensä tunti ja 53 minuuttia.
VAMKin ja XAMKin kursseilla ei ollut selkeää tekoälykieltoa. Yritin etukäteen etsiä kurssimateriaaleista ja koulujen verkkosivuilta ohjeita, mutta en löytänyt niitä kohtuullisella vaivalla. Jälkikäteen saan kouluilta erinäisiä linkkejä ohjeisiin. Niistä voi päätellä, ettei tenttien tekeminen tekoälyllä ole hyväksyttävää.
Testaamillani kurssilla ei vaikuta olevan mitään tekoälyn käytön valvontaa. Karelian rehtori kertoo, ettei ole varma, olisiko valvonta edes teknisesti mahdollista.
Valitsimme saamiemme vinkkien sekä verkosta löytyvien kurssikuvausten perusteella testiin opintojaksoja, jotka käsittelevät suoraan ihmisten henkeä ja terveyttä. Esimerkiksi XAMKin kurssilla opetetaan, miten potilaiden tarvitsemat lääkemäärät lasketaan oikein. Karelian kurssilla kerrotaan muun muassa, miten tehohoitoa saavan potilaan elintoimintoja pitää seurata.
Asiantuntijat: Ilmiö pitää ottaa vakavasti
Kaikki suorittamani kurssit ovat viiden opintopisteen laajuisia. Se tarkoittaa, että yhden kurssin läpäisemisen pitäisi vaatia noin 135 tuntia opiskelua. Kaikki kolme korkeakoulua muistuttavat tästä kurssien esittelymateriaaleissaan.
Testaamieni kurssien läpäisyvaatimus on se, että itsenäisesti tehtävistä monivalintatenteistä saa klikattua riittävän monta kysymystä oikein. Tekoälyn avulla tämä on helppoa.
Mitä porsaanreiästä pitäisi ajatella? Kysyn mielipidettä Lupa- ja valvontavirastosta (LVV), opetus- ja kulttuuriministeriöstä, tutkijalta sekä Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.
LVV myöntää ammatinharjoittamisoikeuksia muun muassa korkeakouluista valmistuneille sairaanhoitajille. Virasto suhtautuu vakavasti siihen, että kursseja voi päästä läpi oppimatta mitään. Myös ministeriö kehottaa korkeakouluja ottamaan ilmiön tosissaan.
Virasto ja ministeriö luottavat kuitenkin siihen, että korkeakouluilla on riittävästi muita keinoja taata valmistuvien opiskelijoiden osaaminen. Esimerkiksi sairaanhoitajien koulutukseen kuuluu paljon pakollista harjoittelua.
Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyspedagogiikan professori Kristina Mikkonen muistuttaa niin ikään, ettei pelkällä etäopiskelulla voi valmistua terveysalalle.
Mikkonen pitää silti suorittamiani kursseja ongelmallisina.
– Kurssit liittyvät suoraan potilasturvallisuuteen. Jos opiskelijoiden ymmärrystä ei riittävästi varmisteta, osaamiseen voi jäädä aukkoja.
Terveysalan työnantajat myöntävät työntekijöilleen lääkelupia. Yleensä työnantajat järjestävät näyttökokeen, mutta korkeakoulussa suoritettu kurssi voi vaikuttaa työnantajan kokonaisharkintaan.
Mikkonen pitää mahdollisena, että lääkehoitoa käsittelevät kurssit voivat johtaa työnantajia harhaan.
– Tietenkin se on riski. Mahdollisesti työnantajat voivat yrittää säästää ja käyttää verkkokursseja osana laadunvarmistusta, Mikkonen sanoo.
Esimerkiksi XAMKin kurssilla todetaan, että lääkelupia myöntävä työnantaja saattaa ”edellyttää sekä tämän opintojakson että lääkehoidon kädentaitojen näyttöjen suorittamista”. VAMKin ja Karelian kursseilla ei sen sijaan luvata, että kurssi voisi edesauttaa jonkin pätevyyden saamista.
Korkeakoulut valvovat itse itseään
Mikkosen mielestä tekoälyä ei kannata kieltää terveysalan opetuksessa. Sen sijaan korkeakoulujen tulisi investoida opettajien jatkuvaan kouluttamiseen.
– Se on tärkeää, käytetäänkö tekoälyä ajattelun korvaamiseen vai ajattelun vahvistamiseen, Mikkonen toteaa.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) johtava arviointiasiantuntija Mira Huusko uskoo, että osa korkeakouluista ei ole riittävästi varautunut tekoälyn nopeaan kehitykseen. Karvi arvioi Suomen koulutusjärjestelmän toimivuutta, mutta yksittäisten kurssien valvonta on korkeakouluilla itsellään.
Huuskon mielestä on syytä olla jossain määrin huolissaan siitä, jääkö korkeakoulujen kursseilla osaamistavoitteita saavuttamatta. Myös opiskelijoilla on vastuu omasta oppimisestaan, mutta tämän taakse ei voi piiloutua.
Kaksi koulua vältteli toimittajan kysymyksiä
Mitä testaamani korkeakoulut ajattelevat havainnoistani? Pyydän eri puolilla Suomea työskentelevien kollegojeni avustuksella haastattelua kaikkien kolmen koulun edustajilta.
Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo on ainoa, joka suostuu puhumaan kameralle. Muilta saamme vastauksia vain sähköpostilla ja vain osaan kysymyksistämme.
Raivo toteaa, että suorittamani tehohoitokurssi on täydentävä opintojakso. Se on tarkoitettu jo olemassa olevan osaamisen täydentämiseksi.
Karelia varmistaa tulevien terveysalan ammattilaisten osaamista muun muassa ohjauksella, harjoitteluilla ja osaamisnäytöillä.
– Jos olisit meillä opiskelijana, olisit tehnyt varmaan aika montaa asiaa ennen tätä kurssia. Yksi kurssi ei potilasturvallisuutta vaaranna, Raivo sanoo.
Raivo muistuttaa, että tekoälyn käyttöä koskevan kiellon rikkomisen voi rinnastaa lunttaukseen. Hänen mukaan Karelia on ottanut tekoälyn liittyvät mahdollisuudet ja riskit vakavasti ja kouluttanut henkilöstöään. Rehtori ei osaa vielä sanoa, tuleeko koulu muuttamaan jotain toiminnassaan yhteydenottoni takia.
Myös XAMKin opetuksen vararehtori Katri Ryttyläinen-Korhonen ja VAMKin rehtori Hannu Vahtera korostavat, että kouluilla on useita tapoja varmistaa valmistuvien opiskelijoiden osaaminen. He vakuuttavat, ettei potilasturvallisuus ole vaarassa.
Ryttyläinen-Korhonen uskoo, että etäkursseilla on mahdollista huijata tekoälyä käyttäen tai jopa niin, että toinen henkilö tekee tehtävät opiskelijan puolesta. Hän ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, voiko suorittamani XAMKin kurssi vaikuttaa siihen, miten työnantaja arvioi uuden työntekijän lääkeosaamista.
– Tämä opintojakso ei todellakaan pyri siihen, että opintojakson suorittamisen jälkeen henkilö olisi potilastyössä lääkehoidon tehtävissä, hän kirjoittaa.
VAMKin Vahtera toteaa, ettei hän ota kantaa yksittäisiä opiskelijoita koskeviin väittämiin tai kysymyksiin. Hänen mielestään aiheesta on silti hyvä puhua.
– Tämä keskustelu on tärkeä ja hyödyllinen. Se osoittaa, että korkeakoulujen on arvioitava uudelleen tapoja, joilla oppimista ja osaamista varmennetaan tekoälyn aikakaudella.
Myös Karelian ja XAMKin edustajat ovat sitä mieltä, että tekoäly aiheuttaa ongelmia, mutta sen vastuullista käyttöä on silti syytä opetella.
Lopulta toimittajalle koituu seuraamuksia
Jonkin aikaa haastattelupyyntöjen lähettämisen jälkeen sähköpostiini kilahtaa viestit Kareliasta ja VAMKista. Koulut hylkäävät suoritukseni vilpin takia.
Epäilen, että vilppi ei olisi koskaan paljastunut, jos en olisi lähtenyt tekemään aiheesta uutista.
XAMKista hylkäystä ei ole tullut jutun valmistumiseen mennessä. Sen sijaan vararehtori Ryttyläinen-Korhonen kirjoittaa sähköpostissaan, että XAMK on juuri liittänyt verkko-oppimisympäristöönsä tekoälyn käyttöön opastavat liikennevalot.
Liikennevalomallissa opiskelijalle kerrotaan, onko tekoälyn käyttö sallittua, kiellettyä vai pakollista. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on suositellut mallia jo pitkään, mutta testissäni liikennevalomerkintä löytyi vain Karelian kurssilta.
Mikään kieltomerkintä ei yksinään riitä valvomaan vilppiä. Arene muistuttaa vastikään päivitetyissä suosituksissaan, että korkeakouluilla tulee olla omat vilppiohjeistukset väärinkäytösten arvioimiseksi.
Ylen testi osoittaa, että käytännössä vilpin valvonta on testatuissa korkeakouluissa vähäistä tai olematonta.