Voimalapadoista vapautuneen Hiitolanjoen historiaa pääsee nyt tutkimaan ainutlaatuisessa museossa.
Rautjärvellä Kangaskoskella, alle kilometrin päässä Suomen ja Venäjän rajasta avautuu tänään lauantaina Voimalamuseo Kaplan.
Museo on Kangaskosken vanhassa voimalaitoksessa. Voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1925, ja se lopetti tuotannon kesällä 2021.
Pato purettiin pitkien neuvottelujen jälkeen ja joenuoma palautettiin luonnontilaan. Voimalarakennus kunnostettiin museoksi, kertoo näyttelyn suunnittelija Mikko Europaeus.
– Rakennusta on restauroitu: sisällä on maalattu ja tehty uudisrakentamista.
Museon vetonaula eli erikoisuus on Suomen ensimmäinen Kaplan-turbiini. Turbiinin kehitti itävaltalainen Viktor Kaplan vuonna 1913.
– Se on Suomen yleisin vesivoimalaitoksen turbiinimalli ja oli aikanaan vallankumouksellinen keksintö, sanoo Europaeus.
Museon turbiinin valmisti Tampella oy vuonna 1924, ja se otettiin käyttöön juuri Kangaskosken voimalaitoksessa.
Voimalamuseossa esitellään vesivoimatekniikkaa aidossa ympäristössä sekä voimalaitoksen alkuperäisiä rakenteita ja laitteita. Lisäksi Europaeus on tehnyt ääni- ja kuvateoksen Vox Kaplanium joka esittelee Kaplan-tilan ääniä ja kuvia.
Videolla Mikko Europaeus kuvailee ääni- ja kuvateostaan.
Kolme patoa purettiin ja uoma ennallistettiin
Voimalamuseo on päätös pitkälle Hiitolanjoen kunnostusprojektille. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö hankki Kangaskosken ja Ritakosken voimalat Hiitolanjoen Voima oy:ltä vuonna 2019.
Lahnasenkosken voimalan virkistysaluesäätiö oli ostanut jo pari vuotta aiemmin.
Sen jälkeen alettiin purkaa kolmea patoa ja palauttaa joki luonnontilaan. Tavoitteena oli erityisesti, että laatokanlohi pääsisi nousemaan Suomen puolelle.
Laatokanlohi on Suomen viimeinen täysin luonnonvarainen järvilohi.
Laatokanlohi palasi sadan vuoden jälkeen
Viimeinen Ritakosken pato purettiin lokakuussa 2023. Seuraavana kesänä Kaakkois-Suomen ely-keskus teki joessa koekalastuksia.
Vesistöpäällikkö Matti Vaittisen mukaan niissä havaittiin lohikaloja aaria kohden jopa 400 yksilöä.
Patojen purun jälkeen laatokanlohia on havaittu myös yläjuoksulla, Kuutostien pohjoispuolella. Niitä ei ole nähty siellä sataan vuoteen, koska Hiitolanjoessa oli voimalaitoksia.
Mahdollisuus oppia sähköntuotannosta
Tulevan kesän Kangaskosken voimalamuseo on avoinna ensimmäistä kertaa ja ilman pääsymaksua, sanoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hankeasiantuntija Hanna Ollikainen.
– Tulevaisuuden ylläpidosta ja maksuista päätetään myöhemmin, sanoo Ollikainen.
Voimalamuseolle toivotaan kävijöitä, vaikka rakennusta ei ole suunniteltu yleisökierroksia varten. Tilaan on nyt rakennettu myös katselutasanne.
Mikko Europaeus kertoo, että näyttelyssä on konkreettisia esimerkkejä ja koneita, jotka auttavat ymmärtämään voimalaitoksen toimintaa.
– Toivon, että ihmisille avautuisi vesivoimatekniikan perusperiaate eli se, miten veden liike-energia muuttuu sähköksi, sanoo Europaeus.
Voimalamuseo Kaplan Kangaskoski on avoinna lauantaina 9.5.2026 10–16 ja kesällä 9.6. - 1.8.2026 kello 10–16.