Yle pääsi Libanonissa ääriliike Hizbollahin hallitsemalle alueelle – nämä merkit kertovat sen vallan heikkenemisestä

Libanonilainen toimittaja Tony Abi Najem uskoo, että nyt on meneillään viimeinen sota Hizbollahia vastaan.

Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kävi Beirutin eteläpuolella Dahian lähiössä, jossa valtaa pitää Hizbollah, ei Libanonin hallinto.

BEIRUT Dahiassa kerrostalot näyttävät samanlaisilta kuin Beirutin muissa lähiöissä.

Silti Dahia on jotain aivan muuta. Kaupunginosa ei ole Libanonin hallinnon kontrollissa.

Jos toimittajana haluaa tulla kuvaamaan tähän Etelä-Beirutin lähiöön, on haettava lupa äärijärjestö Hizbollahilta.

Sellainen minulla ja paikallisella avustajallani nyt on, ja seisomme tuhoutuneen kerrostalon edessä Dahian pääkadulla.

Talon rauniot ovatkin ainoa asia, jota saa kuvata.

tuhoutunut talo Beirutissa.
Israel tuhosi tämän asuinrakennuksen, jossa oli myös Hizbollahiin kytköksissä oleva pankki. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Israel iski taloon, jossa oli asuntoja, mutta myös Hizbollah-liikettä lähellä oleva pankki. Kukaan ei kuollut iskussa, mutta Khalil Hashemin perheen asunto tuhoutui.

– Kuvittele, että sekunneissa kaikki, mitä olet saavuttanut, tuhoutuu. Olen liian vanha aloittamaan alusta, Hashem sanoo.

Mies puhuu kameralle ja viittoilee kädellään.
Khalil Hashem menetti yli 200 neliömetrin asuntonsa Dahian pääkadulla. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Hizbollahin univormuun pukeutunut mies tulee jatkuvasti penäämään kuvauslupaa, ja pian saapuu tuiman oloinen siviilipukuinen mies. Hän käskee meidät mukaansa.

Sadan metrin päässä varjossa istuva siviilipukuinen mies on selkeästi se, joka päättää.

Lyhyellä matkalla hänen luokseen kylmä hiki nousee, kun mietin menneitä matkoja Israeliin. Entä jos Hizbollahin miehet googlaavat nimeni ja saavat tietää niistä?

Dahian lähiön pääkatu Beirutissa.
Päällepäin mikään Dahiassa ei viittaa siihen, että ollaan ääriliike Hizbollahin ydinalueella, etenkään kun liikkeen julisteet on poistettu. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Israelin vastainen sota ”pyhä velvollisuus”

Äärijärjestö Hizbollah syntyi 1980-luvulla vastustamaan Israelia, kun se miehitti Etelä-Libanonia. Miehityksen jälkeenkin Israelin vastainen sota on ollut Hizbollahin tärkein ideologinen päämäärä, jäsenille uskonnollisesti perusteltu velvollisuus.

Yli 40 vuodessa Hizbollahista on muodostunut kansainvälinen verkosto, joka on mukana kansainvälisessä huume- ja asekaupassa. EU on luokitellut Hizbollahin sotilaallisen siiven terroristijärjestöksi.

Hizbollah on tärkeä sosiaalisen tuen ja palveluiden tarjoaja Libanonin shiialaiselle väestölle. Sillä on pankkeja ja yrityksiä, mutta myös tuhansia taistelijoita ja raketteja.

Iran on aseistanut ja kouluttanut Hizbollahin taistelijoita sotaan Israelia vastaan. Jos Libanonin armeija yrittäisi riisua sen aseista, voisi siitä seurata tuhoisa sisällissota.

Suuri juliste, jossa ajatollah Khomenein kuva Libanonissa.
Dahian laitamilla on valtava juliste, jossa on Iranin tapetun ajatollah Ali Khamenein muotokuva julistamassa Iranin vaikutusvaltaa Hizbollahin tukialueella. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Hizbollah tappanut jopa ex-pääministerin

Varjossa istuva mies ei ole onneksemme kiinnostunut meistä. Hän käskee päästämään meidät takaisin kuvaamaan tuhoutunutta rakennusta, ja ymmärrämme, että sen jälkeen on parempi poistua Dahiasta.

Hizbollahin vastustaminen on ollut vuosikymmeniä hengenvaarallista Libanonissa.

Entisestä pääministeristä lähtien lukuisia ihmisiä on tapettu.

On lähes ihme, että toimittaja Tony Abi Najem, 49, on edelleen elossa. Hän on vastustanut Hizbollahia avoimesti nuoresta pitäen.

– Taistelemme terroristiryhmää vastaan. He eivät usko Libanoniin. Heille Libanon on osa Iranin islamilaista tasavaltaa, Najem sanoo.

Hänen mukaansa enemmistö libanonilaisista ei tue Iranin ja Hizbollahin sotaa Israelia vastaan, vaan haluaisi solmia rauhan Israelin kanssa.

Videolla toimittaja Tony Abi Najem kertoo, miksi hän kantaa asetta:

Kristillisellä alueella Hizbollahin vihollinen on turvassa

Tapaamme tyylikkäässä ravintolassa Beirutin pohjoispuolella, kristityllä alueella, jossa Najemin on suhteellisen turvallista liikkua.

Hän kantaa asetta ja liikkuu usein turvamiesten kanssa. Najem kertoo, että tappouhkauksia tulee päivittäin ja Hizbollah on pahoinpidellyt häntä monta kertaa.

Viimeksi äärijärjestö yritti saada Najemin hengiltä vuonna 2020, pari päivää Beirutin tuhoisan satamaräjähdyksen jälkeen.

Kaksi poikaa sukulaisensa, hizbollah-sotilaan, haudalla.
Kuolleen Hizbollah-sotilaan hauta Beirutin ulkopuolella shiiojen asuttamassa kylässsä. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Aamuyöstä moottoripyörä lähestyi häntä autiolla kadulla TV-studion ulkopuolella. Kaupunki oli edelleen pimeänä räjähdyksen jäljiltä.

Najem kertoo, että hän ymmärsi heti varoa ja tarttui pistooliinsa.

– En halunnut näyttää asetta ennen kuin tiesin varmuudella.

Moottoripyörä teki äkkikäännöksen ja Najem näki selvästi, että takana istuvalla miehellä oli iso veitsi. Kun Najem veti aseensa, moottoripyörä pakeni paikalta.

Videotallenteista poliisit tunnistivat miehet Hizbollahin jäseniksi.

– Poliisien mukaan miehet yrittivät tappaa minut veitsellä, jotta se näyttäisi ryöstöltä.

Najemin mukaan veitsen käyttäminen aseena olisi poliisille riittävä syy olla tutkimatta rikosta poliittisena murhana Hizbollahin koston pelossa.

– Muistan hyvin poliisin, joka jälkeenpäin sanoi, että ensi kerralla ammut, etkä jää odottamaan, Najem sanoo.

Hizbollah päättää avustusten saajat

Ulkomaalaisen on vaikea havaita Hizbollahin vaikutusvaltaa Libanonissa.

Beirutin keskustan tilapäisessä telttaleirissä moni valittaa, että Hizbollah vie avustustarvikkeet, ja järjestö päättää, kuka saa mitäkin. Kameralle sellaisista asioista kukaan ei halua puhua, mutta haastattelun jälkeen useat kertovat siitä vaivihkaa.

Äiti kantaa vauvaa kainalossaan.
Epävirallisessa pakolaisleirissä Hizbollahin jäsenet hallitsevat avustusten jakamista. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Sairaalassa Libanonin eteläosissa on yllättävän paljon potilaita, joita en saa kuvata tai jututtaa.

Lääkärit ja hoitajat supisevat keltaisista. Se on kiertoilmaus, joka tarkoittaa Hizbollahin taistelijoita. Nimitys tulee liikkeen tunnusväristä.

Supina ei johdu siitä, että henkilökunta tukisi Hizbollahia. Päinvastoin, he pelkäävät järjestöä.

Avustajani mukaan Hizbollahin taistelijoista ei aiemmin olisi puhuttu edes kiertoilmauksin. Se, että nyt puhutaan keltaisista ulkomaalaisen toimittajan kuullen, on merkki pelottavan äärijärjestön auktoriteetin hienoisesta murenemisesta.

Kartta Libanonista ja Israelista.
Vallanvaihto Syyriassa vuonna 2024 oli takaisku Hizbollahille Etelä-Libanonissa. Kuva: Eeva Sarlin / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Libanon neuvottelee Israelin kanssa Hizbollahin ohi

Muitakin muutoksen merkkejä on ilmassa.

Esimerkiksi Dahian pääkadulla ei ole enää kuvia Hizbollahin niin kutsutuista marttyyreista, Israelin vastaisessa taistelussa kuolleista ihmisistä.

Libanonin asevoimat on poistanut kuvia näkyviltä paikoilta Israelin edellisen vuoden 2024 sotaoperaation jälkeen.

Hizbollahin tukialueilla Libanonin eteläosissa katujen varsilla näkee edelleen paljon julisteita, joissa tuiman näköiset sotilaat ja uskonnolliset johtajat vaativat uskollisuutta ja uhrauksia.

Katunäkymää Nabatiehistä Libanonista. Autoja ja mopo kulkevat kadulla.
Libanonin eteläosissa on edelleen paljon Hizbollahin julisteita. Kuva: Antti Kuronen / Yle
Hunnutetun naisen valokuva haudalla Libanonissa.
Hizbollahin naismarttyyrin hauta Beirutin ulkopuolella. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Myös diplomaattisella tasolla tapahtuu asioita, joita ei ole aiemmin nähty. Libanonin hallinto on viime viikkoina neuvotellut ja sopinut tulitauosta suoraan Israelin kanssa. Aiemmin tulitauoista sopivat Israel ja Hizbollah.

Taustalla on Hizbollahin heikentyminen.

Hizbollah on heikentynyt, mutta ideologia on syvällä

Israelin viimeaikaiset sotaoperaatiot ovat tappaneet Hizbollahin johtoa ja vähintään satoja taistelijoita.

Myös Bašar Al-Assadin hallinnon romahdus Syyriassa vuonna 2024 oli valtava isku Hizbollahille: vahva liittolainen pakeni Venäjälle ja maareitti Iraniin katkesi.

Hizbollahin ideologia on kuitenkin syvällä juuri Dahian kaltaisissa paikoissa, muun muassa Hizbollahin ylläpitämien koulujen takia. Niissä on vuosikymmeniä levitetty järjestön ideologiaa.

Tony Abi Najem on silti toiveikas ensi kertaa vuosikymmeniin.

– Tämä on viimeinen sota Hizbollahia vastaan. Rukoilemme sen puolesta, ja uskon siihen, sanoo Najem.