Uusien ylioppilaiden valmistujaisjuhla on juuri loppunut Ylistaron lukiolla Seinäjoella.
Valkolakkia juhlii Suomessa tänään noin 26 500 uutta ylioppilasta. Heistä kymmenen on täällä.
Nuoret asettuvat koulun pihalle, joenvarteen. Sylit ovat täynnä ruusuja. Nyt perheet ja ystävät saavat napsia kuvia.
Jasmin Nivukoski hymyilee porukassa, joka on hänelle tuttu, onhan tämä joukko opiskellut viime vuodet määrätietoisesti kohti valkolakkia ja samalla pelastanut lakkautusuhan alla olleen koulunsa.
Siksi tänään juhla tuntuu aivan erityisen hienolta.
– Nyt saa lähteä koulusta iloisella mielellä, kun muut saavat jäädä sinne vielä, Nivukoski iloitsee.
Ylioppilasvärit ja pinkkiä
Jasmin Nivukoski on kolmanneksi vanhin Nivukosken perheen neljästä lapsesta.
Kaksi isoveljeä on jo juhlittu ylioppilaiksi, nyt on Jasminin vuoro. Pikkusisko päättää tänään peruskoulunsa.
Päivänsankarin toiveesta pinkkiä väriä on ripoteltu kotiin sinne tänne mustan, valkoisen ja kullan eli ylioppilasvärien joukkoon.
Pöydällä on vieraskirja, jonka Jasmin on itse tuunannut. Kirjassa on myös ohjeet vieraille siitä, mitä uusi ylioppilas toivoo sinne kirjoitettavan.
– Toivon ihan niinkin arkisia asioita, kuin jotain kotivinkkejä tai reseptejä. Jotain, mistä on hyötyä tulevaisuudessa.
Koulun pelastajat
Ylistaron lukion kohtaloksi oli koitua Seinäjoen koulutoimen palveluverkkoselvitys.
Säästöpaineissa ja kutistuvan oppilasmäärän kurimuksessa kaupunki oli lakkauttamassa vajaan 30 kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta sijaitsevan lukion.
Jasmin Nivukoski on ollut oppilaskunnan puheenjohtaja, ja juuri oppilaskunnalla oli suuri rooli koulun selviämiselle.
– Itseäkin yllätti kuinka nopeasti vaikuttamistyö lähti leviämään, kun asiaa vaan lähti ajamaan. Seinäjoen päättäjiä kävi meitä kuuntelemassa, mutta suurin tuki tuli muilta lukiolaisilta.
Tänä lukuvuonna lukiossa on ollut noin 60 oppilasta ja tämä nyt kirjoittavien nuorten ikäluokka tavallistakin pienempi.
Ensi syksynä junioreita on tulossa kouluun parikymmentä, sanoo rehtori Minna Lyyski.
– Oppilaskunnan hallitus teki suuren työn koulun puolesta. On hienoa, että saimme tänne työrauhan, Lyyski sanoo.
Sara Aila ja Jasmin Nivukoski ovat olleet ystäviä yläkoulusta asti.
– Jasmin on rohkea, itsenäinen ja uskaltaa aina jutella kaikille, Sara Aila sanoo.
– Sara on äärimmäisen ihana ja häneen pystyy aina luottamaan, mikä on mielestäni tärkeintä kaverissa, Nivukoski sanoo.
Lakkiaisjuhlassa Sara Aila piti ylioppilaan puheen, jossa kiitti pientä lukiota joustavuudesta.
– Uskalsin haaveilla suuria unelmia ja mennä eteenpäin, vaikkei kaikki aina mennyt niin kuin olisin halunnut, Aila sanoi puheessaan.
”Tekevä ja touhaava”
Jasmin on aina ollut tekevä, touhaava, iloinen, itsenäinen ja pitänyt puolensa. Näin päivänsankaria kuvailevat sekä isoveli, äiti että isäkin.
Tänä(kin) keväänä Jasmin on tehnyt peltotyöt tilalla.
– Jasmin on käynyt kääntymässä kotona, ja mennyt taas, isä Eero Nivukoski kuvailee tytärtään.
Jasmin Nivukoski itse sanoo, että äidiltä on aina saanut esimerkin siitä, että ei ole naisten ja miesten töitä, vaan kaikki pystyvät kaikkeen.
Äiti ja isä olivat ensimmäisten joukossa onnittelemassa tytärtään:
Ylistaron lukion uudet ylioppilaat tapaavat illalla Seinäjoen kesäillassa.
Maanantaina Sara Aila menee kesätöihin. Tulevaisuudessa hän haluaa luokanopettajaksi, mutta ensin on välivuoden aika.
Jasmin Nivukoski vie tiistaina kesätyöpaikalleen ylioppilasjuhlista jäävät kakut. Ne toimivat myös synttärikakkuna, koska sunnuntaina Jasmin täyttää 19 vuotta, ja työpaikalle viedään perinteisesti aina synttäritarjottavat.
Heinäkuussa Nivukoskea kutsuu armeija, ja sitten opiskelut. Joskus tulevaisuudessa on mahdollista, että satoja vuosia suvun hallussa ollut tilakin siirtyy Jasminille.
– Olen sanonut, että opiskele nyt vaan, kun on rahkeita opiskeluun. Muita asioita ehtii katsoa sitten myöhemmin, Eero Nivukoski sanoo.
Perinteiden äärellä
Nuoret valmistuvat maailmaan, jossa moni asia on murroksessa. Muutoksia, uhkia, erilaisia tilanteita on käsitelty koulussa historian, yhteiskuntaopin ja muillakin tunneilla.
Sara Aila ja Jasmin Nivukoski sanovat, että uhkia ei voi antautua ajattelemaan liikaa.
– Sitä keskittyy vaan lukiolaisen arkeen, Aila sanoo.
Armeija on ollut Nivukosken pitkäaikainen unelma, eikä se ole muuttunut, vaikka maailma on mitä on.
– Minulle maanpuolustus on tärkeä asia. Koen, että minusta on eniten hyötyä silloin, kun tiedän oikeasti, mitä teen maan puolustamiseksi.
Lakkiaisjuhlan loputtua uudet ylioppilaat vievät ruusut kaatuneiden muistopatsaalle. Se on ylistarolaisten perinne ja tänä vuonna Nivukoski on toinen kukkasten laskijoista.
Sen jälkeen juhla saa alkaa.