KIOVA Kello on vähän yli puolenyön. 24-vuotias Ilja Nesterenko ja 25-vuotias Olha Didenko eivät vielä nuku, vaikka pitäisi.
Kissan kantokoppa on valmiina olohuoneen nurkassa. Ilja seuraa puhelimestaan uusia päivityksiä.
– Tänään useampi varoituskanava arvioi, että massiivisen yhdistetyn hyökkäyksen todennäköisyys on korkea, Ilja sanoo.
He istuvat pienessä asunnossaan Lukjanivkan kaupunginosassa ja selaavat ohjus- ja droonivaroituksia jakavia Telegram-kanavia, niin sanottuja monitorikanavia.
Monitorikanavat ovat sodan aikana syntyneitä epävirallisia tai puolivirallisia varoituskanavia, joissa vapaaehtoiset analysoivat avoimia lähteitä, lentoliikennettä, satelliittikuvia ja silminnäkijähavaintoja.
Ukrainan viranomaiset ovat suhtautuneet kanaviin ajoittain kriittisesti, mutta niiden seuraamisesta on tullut ihmisille arkea. Moni tarkastaa ne kuin sääennusteen.
Ihmiset seuraavat kanavilta, mistä suunnasta Shahed-drooneja tulee, valmistautuuko Venäjä ohjusiskuihin ja paljonko aikaa on hakeutua suojaan.
Katso videolta, kuinka Ilja Nesterenko seuraa puhelimestaan Venäjän valmistautumista ilmahyökkäykseen.
– Jos on normaali ilta eikä mitään hälytyksiä, elämme tavallista elämää, Olha sanoo.
– Mutta jos tulee hälytys tai jokin uhkavaroitus, Ilja tarkistaa kanavat viiden minuutin välein.
Kun tilanne näyttää uhkaavalta, pariskunta lähtee läheiseen pommisuojaan.
Seinillä on yhä neuvostoaikaisia ohjetauluja ydinlaskeuman varalle.
Nyt suoja toimii venäläisiä ohjuksia vastaan.
Ihmiset ottavat mukaan myös lemmikkinsä, kuten kissoja ja koiria. Talvella täällä oli todella kylmä, Ilja ja Olha kertovat.
llja Nesterenko seuraa erityisesti yhtä Telegram-kanavaa nimeltä @war_monitor. Se on yksi Ukrainan tunnetuimmista ilmahälytyksiä seuraavista kanavista.
Ihminen nimimerkin takana
Yle sai Telegramissa yhteyden salaisessa paikassa työskentelevään @war_monitor-kanavan perustajaan.
Hän esiintyy nimimerkillä Monitor eikä paljasta henkilöllisyyttään turvallisuussyistä. Yle ei ole pystynyt vahvistamaan hänen henkilöllisyyttään.
Monitorin mukaan Venäjän tiedusteluun liitetyt lähteet ovat yrittäneet selvittää monitorikanavien ylläpitäjien henkilöllisyyksiä. Myös toimittajat ovat yrittäneet tunnistaa suosittujen monitorikanavien ylläpitäjiä tuloksetta.
Monitor kertoo sähköpostitse yrittävänsä arvioida venäläisten liikkeitä. Onko kyse esimerkiksi MiG-31-hävittäjän noususta, joka voi aiheuttaa koko maahan hälytyksen ilman varsinaista iskua? Vai onko kyse Shahed-drooneista, ballistisista ohjuksista tai risteilyohjuksista?
– Ilmahälytys kertoo ukrainalaisille, että vaara on mahdollinen. Minä yritän selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Monitor analysoi tietoa avoimista lähteistä, satelliittikuvista, radioliikenteestä ja ihmisiltä eri puolilta Ukrainaa.
Kuvat alla näyttävät, miten Monitor-kanava seuraa droonien ja ohjusten liikkeitä Ukrainassa. Yle on kääntänyt kuvien tekstit suomeksi.
– Venäläiset voivat siirtää aseita rajoille ja olla käyttämättä niitä päiviin. Minun tehtäväni ei ole lietsoa paniikkia, vaan antaa realistinen arvio uhasta, Monitor sanoo.
Jos isku näyttää todennäköiseltä, Monitorin yöstä tulee kiireinen.
Puolenyön jälkeen alkaa usein hahmottua, millaisia iskuja Venäjä aikoo tehdä.
– Saatan seurata yhtä ohjusta matkalla kohti Kiovaa ja samalla nähdä, että seuraava on jo menossa Dniproon. Tietoa tulee niin paljon, että joskus aikaa reagoida on vain sekunteja.
Hän sanoo olevansa mieluummin hidas ja varma kuin nopea ja väärässä.
”Venäläiset lukevat kaiken”
Kaikkea Monitor ei julkaise.
– Venäläiset lukevat kaiken. Ihmiset, jotka kuvaavat räjähdyksiä, ovat heidän silmiään. Ihmiset, jotka kirjoittavat chatteihin ”näin sen, se ammuttiin alas”, ovat heidän korviaan.
Siksi hän välttelee kaikkea, mikä voisi paljastaa Ukrainan ilmapuolustuksen toimintaa tai iskujen tarkkoja seurauksia. Ukrainan ilmavoimat on ajoittain kritisoinut nimettömien monitorikanavien toimintaa liian tarkasta informaatiosta.
– Tavallisen ihmisen ei tarvitse tietää kaikkea. Pitää vain tietää, onko juuri hänen kaupunkinsa vaarassa.
Monitor kertoo aloittaneensa kanavan Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheessa keväällä 2022.
– Elin itse jatkuvassa stressissä, koska en tiennyt, mitä seuraavan tunnin aikana tapahtuisi.
Hän odotti aluksi, että valtio rakentaisi nopean ja selkeän varoitusjärjestelmän. Kun sellaista ei hänen mukaansa syntynyt, hän päätti tehdä sen itse. Nykyään samankaltaisia kanavia on useita.
Erityisesti yksi yö joulukuussa 2023 on jäänyt hänen mieleensä. Venäjä laukaisi drooneja, ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja hypersoonisia aseita lähes samaan aikaan.
– Katsoin kymmeniä pisteitä ja ajattelin, että en pysty tähän enää.
Samaan aikaan ohjukset iskivät lähelle paikkaa, jossa hän itse oli.
– Ympärillä rytisi, mutta minun piti jatkaa kirjoittamista.
Hän jatkoi, koska tiesi jonkun katsovan samaan aikaan Telegramia ja yrittävän päättää, pitäisikö juuri nyt juosta suojaan.
”Tarkistamme kaiken ristiin”
Telegram-kanava @war_monitor ja muut varoituskanavat saavat osan tiedoistaan yksittäisiltä ihmisiltä. Yksi droonihavaintojaan jakavista on kiovalainen Vladyslav Žuravel.
Yle haastatteli Žuravelia pommisuojana toimineessa kellarissa ilmahälytyksen aikana.
Žuravel näyttää puhelimestaan sovellusta, johon käyttäjät voivat merkitä havaintoja drooneista, ohjuksista tai räjähdyksistä.
– Jos joku näkee Shahed-droonin lentävän alueen yli, hän voi lähettää havainnon eteenpäin tästä, Žuravel näyttää puhelimensa karttaa.
Havainnot täydentävät reaaliaikaista tilannekuvaa.
Žuravel avaa myös sovelluksen, joka varoittaa lähestyvästä ilmauhasta.
– Tämä ääni tarkoittaa, että ilmauhka liikkuu kohti sinua ja sinun pitäisi mennä suojaan.
Sovellus tietää käyttäjän sijainnin ja lähettää varoituksen, jos droonit tai ohjukset lähestyvät aluetta.
Žuravel seuraa droonien lähestymistä sovelluksesta:
– Se muistuttaa, että vaara on todellinen ja lähestyy. Että vielä ehtii metroon tai kellariin suojaan.
Žuravel vertailee eri kanavien tietoja keskenään. Yksi kanava kertoo koko maan tilanteesta varovaisemmin, toinen kuten Monitor-kanava julkaisee tarkempia arvioita droonien reiteistä ja kolmas keskittyy vain Kiovaan.
– Tarkistamme kaiken ristiin. Joskus virallinen hälytys koskee koko Ukrainaa, vaikka mitään ei olisi tulossa Kiovaan.
– Jos luen, että isku on mahdollinen, en mene nukkumaan yhdeltätoista vaan ehkä vasta yhdeltä yöllä. Jään odottamaan.
Reput valmiina olohuoneessa
Olha Didenkon ja Ilja Nesterenkon olohuoneessa odottavat valmiiksi pakatut reput. Iljan repussa ovat asiakirjat, ensiaputarvikkeet, taskulamppu ja kissojen paperit. Olhan repussa on tyyny, laturit ja kannettava tietokone.
Myös kissoilla on omat valjaansa ja QR-kooditunnisteet.
– Ajattelimme, että jos taloon osuu ja kissat karkaisivat, joku voisi palauttaa ne meille.
Pariskunnan asuinalueelle osuu iskuja suhteellisen usein.
Olha kertoo, että he riitelevät usein siitä, lähtevätkö suojaan vai eivät. Ilja haluaa lähteä herkemmin. Olha taas sanoo, ettei jatkuvassa pelossa voi elää.
– Psyyke vain tottuu tähän. Joskus suurin tunne ei ole pelko vaan se, että haluaa vain nukkua.
He pohtivat jatkuvasti samaa kysymystä kuin monet muutkin ukrainalaiset: milloin uhka on tarpeeksi vakava, jotta kannattaa lähteä pommisuojaan keskellä yötä.
Tällä kertaa yön hyökkäys ei osunut pahiten Kiovaan. Dniprossa Venäjän iskuissa kuoli ihmisiä.
