Kuntalain uudistus uhkaa heikentää nuorten vaikutus­mahdollisuuksia – Nuva vaatii suoraa aloiteoikeutta lakiin

Hallituksen mukaan kuntalain uudistus selkiyttää nuoriso­­valtuustojen aloiteoikeutta. Suomen nuoriso­valtuustojen liiton mielestä kyse on heikennyksestä.

Nuori nainen ja nuori mies istuvat tietokoneen äärellä ja katsovat sitä yhdessä.
Äänekosken nuorisovaltuuston puheenjohtaja Joonas Laitinen ja valtuuston jäsen Meea Kapustamäki saavat tänä keväänä valkolakin. Toukokuun alkupuolella he suunnittelivat valtuuston seuraavaa kokousta nuorisotilassa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hallitus on tekemässä kuntalain lisäystä, jossa todetaan, että nuorisovaltuusto voi tehdä kuntalain mukaisia aloitteita omassa kunnassaan.

Maininta ei muuta mitään, sillä nuorisovaltuustolla on tälläkin hetkellä mahdollisuus tehdä kuntalaisaloitteita samoin kuin muillakin asukkailla.

Hallituksen mukaan lisäys tukee nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta hallitusohjelman mukaisesti. Lakiluonnoksessa tosin todetaan, että muutos on lähinnä ”nykytilaa selkiyttävä”.

Roger Penter seisoo harmaassa kauluspaidassa ulkona ja katsoo kameraan.
Suomen nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Roger Penter toivoo, että kuntalain nojalla vahvistettaisiin nuorisovaltuustojen asemaa sen sijaan että siihen tehdään näennäisiä parannuksia. Kuva: Halla Kokkonen

Suomen nuorisovaltuustojen liitto eli Nuva on hallituksen kanssa täysin eri mieltä lakiesityksen vaikutuksesta nuorten osallisuuteen tai yhdenvertaisuuteen.

Tällä hetkellä nuorten vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti, sillä kuntalaki määrää vain, että jokaisessa kunnassa pitää olla nuorisovaltuusto. Suoran aloiteoikeuden on saanut vuoden 2022 nuorisovaltuustoselvityksen mukaan lähes 60 prosenttia nuorisovaltuustoista.

Liitto on jo pitkään vaatinut kaikille nuorisovaltuustoille samanlaista suoraa aloiteoikeutta kuin kunnanvaltuutetuilla on.

Nuoret näkivät tilaisuutensa tulleen, kun hallitus ryhtyi uudistamaan kuntalakia ja tekemään muutoksia muun muassa nuorisovaltuustojen aloiteooikeuteen.

Nuvan puheenjohtaja Roger Penter sanoo, että on suuri pettymys, jos suoraa aloiteoikeutta ei vieläkään kirjata lakiin.

Roger Penter kertoo, miksi nuorisovaltuustoille halutaan suora aloiteoikeus kuntalaisaloitteen lisäksi.

Hallituksen ajatuksena on, että nuorisovaltuustolle kuuluvan aloiteoikeuden täsmentäminen laissa lisäisi sen tunnettuutta ja kannustaisi nuorisovaltuustoja tekemään aloitteita.

Penterin mukaan nuoret tuntevat jo nyt varsin hyvin kuntalaisaloitteen. Hän toteaa, että lakiesitys ei vahvista nuorten vaikutusmahdollisuuksia vaan saattaa jopa heikentää niitä.

Pelkona on se, että kunnat tulkitsisivat uutta lainkirjausta niin, että nuorisovaltuustot saisivat jatkossa vain kuntalaisaloiteoikeuden myös niissä kunnissa, jotka ovat myöntäneet nuorille suoran aloiteoikeuden.

Liitto vaatii muutosta lakiin vetoomuksella, jonka se luovutti vastuuministeri Anna-Kaisa Ikoselle (kok.) tällä viikolla.

Roger Penter luovuttamassa nuorisovaltuuston vetoomusta kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle.
Suomen nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtaja Roger Penter luovutti tiistaina kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle (kok.) vetoomuksen nuorisovaltuustojen suorasta aloiteoikeudesta. Kuva: Miisa Tervala

Yle pyysi ministeri Ikoselta kommenttia Nuvan vetoomuksesta ja kysyi, miten sitä käsitellään ministeriössä.

Ikonen toteaa sähköpostivastauksessaan, että ministeriö pyrkii lakiesityksen jatkovalmistelussa ottamaan huomioon ne Nuvan huolet, jotka liittyvät aloiteoikeuden lakiluonnokseen kirjattuun muotoon.

– Haemme siinä parasta tapaa edistää tätä tavoitetta.

Kunta- ja alueministeri Ikonen kiittelee Nuvaa aloitteellisuudesta.

– Yhteisenä tavoitteenamme on vahvistaa nuorisovaltuustojen vaikutusmahdollisuuksia kunnissa.

Lähiaikoina selvinnee, miten tämä näkyy uudessa kuntalaissa. Ikosen mukaan lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan kevätkauden aikana.

Äänekosken nuorisovaltuuston puheenjohtaja Joonas Laitinen kertoo, mitä äänekoskelaisnuoret ovat tehneet valtuustossa