Etätyö on muuttanut työelämän valtasuhteita tavalla, jota ei vielä täysin ymmärretä.
Työtehoseuran (TTS) toimitusjohtajan Teemu Hassisen mukaan johto kokee menettäneensä otteen työntekijöistä, kun nämä eivät enää istu näkyvästi toimistolla.
Hassinen tekee väitöskirjaa 2020-luvulla tapahtuneesta valtasiirtymästä työelämässä. Tutkimuksen hypoteesina eli oletuksena on, että edellisen viiden tai kuuden vuoden aikana valtaa on siirtynyt työnantajalta työntekijälle. Muuttujina ovat muun muassa kova kilpailu osaajista, nuorempien sukupolvien erilainen suhtautuminen työhön, työn aika- ja paikkasidonnaisuuden väheneminen, sekä teknologinen kehitys.
– Etätyö nousee hyvin kärkeen tässä valtasiirtymän kokemuksessa, Hassinen sanoo. Tutkimus on vielä kesken eli kyse voi toki olla pikemmin johtajien hallinnan tunteen muutoksesta kuin todellisesta vallan siirtymisestä, hän muistuttaa.
Kun työntekijät eivät ole fyysisesti näkyvissä, johdolle syntyy epävarmuutta siitä, miten tehokkaasti työtä tehdään. Tämä johtuu siitä, että johtaminen ei ole sopeutunut etä- tai hybridityöhön.
Käytännössä tämä näkyy siinä, että johto ja työntekijät ovat eri mieltä etätyön vaikutuksista.
– Johto ajattelee, että etätyö ei välttämättä lisää tuottavuutta ratkaisevasti. Kun työntekijöiltä kysytään, he ajattelevat, että se lisää paljon ratkaisevammin, Hassinen totesi.
Hassinen toteaa, että etätyö voi aiheuttaa alisuoriutumista. Hänen mukaansa ahkera työntekijä on ahkera sekä työpaikalla että etätöissä, mutta laiska työntekijä on laiska molemmissa.
– Laiska työntekijä on laiska työpaikalla ja etätöissä. Voi olla, että siellä etätöissä on helpompi vielä olla laiska, ja meidän täytyy myös tunnistaa ja tunnustaa tämä tosiasia.
Suomalaisen työn tuottavuuden kasvu jämähtänyt
Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut lähes kahteen vuosikymmeneen. Vuoden 2008 talouskriisi pysäytti kasvun.
TTS:n syksyn tuottavuusbarometri kysyi yrityksiltä, mitkä niiden mielestä ovat suurimmat ongelmat. Suurin este tuottavuuden kasvulle on osaamisen nopea vanhentuminen.
Hassisen mukaan ongelma on se, että yrityksillä on pula osaamisesta, joka vastaisi työelämän tarpeisiin. Hänen mukaansa kaivataan siis täsmäkoulutusta ja uudelleen kouluttautumista, jotta osaaminen on ajan tasalla ja yrityksillä mahdollisuudet rakentaa kilpailukykyä.
Samaan aikaan hallitus on ajanut alas aikuiskoulutusta, mikä pahentaa tilannetta entisestään.
– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen oli virhe sen tähden, että se vähensi aikuisten mahdollisuuksia kouluttautua ja pitää omaa työmarkkinakelpoisuuttaan yllä.
Tuen lakkauttamista perusteltiin muun muassa työllisyysasteen tukemisella, mutta Hassinen näkee päätöksen lyhytnäköisenä. Aikuisten ja työelämässä olevien osaamista on kehitettävä ketterästi, jotta yritykset voivat kasvaa taloudellisesti.
– Seuraavan hallituksen täytyy palauttaa aikuiskoulutustuki pikkuisen viritettynä, Hassinen vaatii.
Hassisen mukaan tilannetta pahensi entisestään ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteiden muutos, joka tuli voimaan vuonna 2026. Hänestä oli virhe rajoittaa aikuisena ammattikoulutettavien määrää.
– Eli nyt jos koulutuksen järjestäjä ylittää heille asetetun rajan, siitä tulee rahallista sanktiota, Hassinen sanoo.
Nuorisoasteen koulutuksessa vastaavaa rajoitetta ei ole.
Tekoälyä ei hyödynnetä riittävästi tuottavuudessa
Yksi barometrissä noussut asia oli tekoälyn hyödyntämättömyys.
– 36 prosenttia yrityksistä totesi, että ovat kohdentaneet tekoälyn vapauttamaa inhimillistä resurssia uudestaan, Hassinen sanoo. Se tarkoittaa, että 64 prosenttia ei hyödynnä tekoälyn tuomaa etua tuottavuuden parantamiseen.
– Olemme innoissamme tekoälystä ja ihailemme sitä, mutta se aika menee siihen, Hassinen sanoo.
Hänen mukaansa työntekijöitä pitäisi kouluttaa luovuuteen, monimutkaisten ongelmien ratkaisuun ja sosiaalisiin taitoihin – siis asioihin, joissa ihminen voittaa tekoälyn.
Korjaus 18.5.2026 klo 17:27: Korjattu TTS:n toimitusjohtaja Teemu Hassisen sitaatin prosenttilukuja. Hassisen mukaan 36 prosenttia yrityksistä on kohdentanut tekoälyn vapauttamaa resurssia uudelleen, 64 prosenttia ei ole tehnyt niin. Aiemmin luvut olivat virheellisesti 34 ja 66 prosenttia.