Perusopetuksen opetussuunnitelma kaipaa täsmennyksiä ja selkeyttä, ei niinkään vaatimustason keventämistä. Näin sanovat Ylen haastattelemat rehtorit sekä opetusalaa edustava ammattijärjestö OAJ.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä julkaisi tiistaina raportin, jonka mukaan perusopetuksen oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä halutaan vähentää opetussuunnitelmassa.
Työryhmä ehdottaa, että kouluissa olisi vähemmän ja selkeämpiä tavoitteita, jotta oppimistulokset paranisivat.
– Kyse ei ole siitä, että opetuksen tasoa tai rimaa laskettaisiin, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoo Ylelle.
Adlercreutz kommentoi asiaa vappuaattona Yle Aamun haastattelussa.
Ministerin mukaan tarkoituksena on uudistaa opetussuunnitelmaa ja esimerkiksi yksinkertaistaa arvioinnin kriteerejä ja tehdä niistä selkeämmät. Erityisesti hyväksytyn ja hylätyn arvosanan välistä rajaa tarkastellaan.
Yhdenmukaisuus on tärkeää myös oppilaan oikeusturvan vuoksi.
– Tällä hetkellä sama osaaminen tarkoittaa yhdessä koulussa ysiä ja toisessa seiskaa, ja se tietenkään ei ole tarkoituksenmukaista, Adlercreutz sanoo.
OAJ: Rönsyjä karsittava
Ministeriön työryhmässä mukana ollut koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:sta sanoo, että järjestö on tuonut jo pitkään esille huolensa siitä, että nykyinen opetussuunnitelma on liian rönsyilevä ja tulkinnanvarainen.
Salonkaan mukaan tavoitteiden tai sisältöjen vähentäminen ei tarkoita vaatimustason laskua, vaan tiukempaa ohjausta.
Kun tavoitteet ovat selvät, opettajien on helpompi tietää, millainen osaamisen taso oppilaan pitää saavuttaa.
– Kun rönsyjä karsitaan, vaatimukset näkyvät kristallinkirkkaasti, Salo sanoo.
Yle kysyi asiasta myös kahdelta kokeneelta rehtorilta.
Opettajat tarvitsevat liikkumavaraa
Ylikiimingin koulun rehtori Arttu Parkkinen pitää tärkeänä sitä, että opetussuunnitelmassa täsmennetään, mitä halutaan opettaa ja miten oppilaita arvioidaan.
Aiemmin opettajana ollessaan hän työskenteli nimenomaan niiden oppilaiden kanssa, joilla oli vaikeuksia saada hyväksyttyä arvosanaa.
– Kun pystytään kohdentamaan oppilaille sopivan tasoista opetusta, saadaan hyviä tuloksia aikaiseksi. Olipa sitten kyse hitaammin etenevistä tai ylöspäin eriyttämistä kaipaavista oppilaista, hän sanoo.
Parkkinen toivoo, että opetussuunnitelma jättäisi opettajille myös vapautta opettamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
– Perheiden elämä on monimuotoisempaa ja oppilasmateriaalimme on monimuotoisempaa. Jos ajattelee omaa lapsuutta, kun oli häthätää kaksi TV-kanavaa ja harrastusmahdollisuuksina lukeminen ja liikunta, niin onhan lasten ja nuorten elämä nyt erilaista.
Aineiden karsimista ei toivota
Rehtori Heli Siljama työskentelee Maatullin peruskoulussa Helsingin Tapulikaupungissa, jossa noin puolet oppilaista on vieraskielisiä.
Siljama toivoo, että esitetty opetussisältöjen vähentäminen ei tarkoittaisi aineiden karsimista.
Hänen mielestään esimerkiksi taito- ja taideaineet antavat tärkeitä eväitä elämään siinä missä lukeminen ja laskeminenkin.
Elämänkatsomusaineet Siljama sen sijaan yhdistäisi. Myös hän kaipaa opetussuunnitelman selkeyttämistä.
– Se ei saisi olla pirstaloitunut niin kuin se nyt on.
Vieraskielisten kohdalla suomen kielen hyvä omaksuminen auttaa muutakin oppimista. Siljaman mukaan tärkeintä on joka tapauksessa se, että kaikki lapset tulevat kouluun mielellään.
– Tarvitsemme opetussuunnitelmaan lisää tunne-, vuorovaikutus- ja yhteisötaitoja, jotta yhdessä tekeminen sujuu.
Uudistaminen vaatii rahaa
OAJ:n Jaakko Salo korostaa, että esitykset on saatava myös toteutettua koulujen arjessa.
– Nyt pitäisi myös laittaa euroja jonoon, jotta esitykset eivät jää pelkiksi hyviksi aikeiksi.
Salon mukaan oppilaiden tarpeet ovat kasvaneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta opetusta järjestetään edelleen 2010-luvun resursseilla.
– Muun muassa opiskelumotivaatio on heikentynyt, tuen tarve lisääntynyt ja lukuharrastus vähentynyt. Silti opetukseen käytettävä raha ei ole muuttunut yhtään, Salo sanoo.
Jaakko Salo vieraili tiistaina Yle Uutisten 20.30 -lähetyksessä: