KIIRUNA Metsän keskellä töröttää vanha raketti, joka näyttää siltä kuin Pohjois-Korea olisi antanut Ruotsille lahjan. Lumi raketin ympärillä on sulanut laikuiksi, kevät tulee hitaasti Pohjois-Ruotsin metsiin.
Viereinen ajoportti avautuu, ja Mattias Forsberg nousee autosta. Hän on luvannut esitellä meille paikkaa, josta halutaan Euroopan portti maan kiertoradalle.
– Tervetuloa Esrangeen, Ruotsin avaruuskeskukseen, keskuksen tiedottajana toimiva Forsberg sanoo.
Avaruuskeskus perustettiin 1960-luvulla. Se selittää vanhat koristeiksi jätetyt raketit. Ensimmäinen raketti paikasta ammuttiin taivaalle vuonna 1966. Kolme vuotta myöhemmin kaksi yhdysvaltalaisastronauttia käveli kuussa.
Nykyisin keskuksen alueella on satelliittien maa-asemia, ja sieltä voidaan laukaista tutkimusraketteja avaruuteen sekä lähettää sääpalloja ilmakehään.
Keskus on pitkään keskittynyt palvelemaan tutkimusta ja satelliittien toimintaa. Lautasantenneja muistuttavat maa-asemat ottavat vastaan tietoa, jota satelliitit lähettävät kiertoradalta. Rakettien avulla taas tehdään erilaisia tieteellisiä kokeita, kuten vaikkapa testataan, miten avaruuden olot vaikuttavat ihmisen kantasoluihin.
Nyt mukaan on tullut uusi tehtävä: Euroopan puolustaminen.
Satelliitteja tarvitaan arkeen ja sotaan
Avaruudesta on tullut keskeinen pelikenttä nykysodankäynnissä. Maata kiertävät satelliitit sekä välittävät viestintää että hankkivat arvokasta strategista tietoa esimerkiksi vihollisen joukkojen liikkeistä. Eri maiden puolustusvoimat ovat hankkineet viime aikoina kilpaa omia tutkasatelliittejaan.
Esimerkiksi Ruotsin puolustusvoimat lähetti ensimmäisen oman tiedustelusatelliittinsa avaruuteen viime viikolla. Tulossa on kymmenkunta lisää. Suomen puolustusvoimat lähetti toisen oman tutkasatelliittiinsa matkaan tammikuussa.
Satelliittidataa voi myös ostaa, mutta omat satelliitit kuvaavat ja valvovat juuri niitä alueita, joita maat itse haluavat. Yhteistyötä toki tehdään muun muassa Nato-maiden välillä.
Sotilaallisia satelliitteja on ollut jo vuosikymmeniä, mutta niistä vain murto-osa on Euroopan maiden hallussa. Nykyisessä maailmantilanteessa sitä pidetään riskinä.
Syynä tähän ovat Ukrainan sodan opit. Euroopassa on tajuttu, että avaruuskilpaa ei voi jättää arvaamattomien suurvaltojen tai yksittäisten toimijoiden käsiin. Karvasta oppia tästä on tarjonnut teknologiamiljardööri Elon Musk.
Muskin Starlink-satelliitit ovat ylläpitäneet Ukrainan tietoliikennettä senkin jälkeen, kun Venäjä on tuhonnut mobiili- ja kaapeliverkkoja.
Reilu vuosi sitten Musk uhkaili, että Ukraina häviää välittömästi, jos hän katkaisee satelliittiyhteydet. Tänä keväänä hän päätti estää järjestelmän käytön Venäjältä.
Sillä, jolla on satelliitteja, on valtaa.
Suomesta on tullut satelliittimahti
Se on ymmärretty myös Suomessa. Suomeen on syntynyt viime vuosina useampia yrityksiä, jotka valmistavat piensatelliitteja kaupallisille markkinoille.
Yksi niistä on räjähtäen kasvanut Iceye. Espoolaisfirma on solminut kauppoja tutkasatelliittien ja niiden datan myynnistä muun muassa Suomen, Ruotsin, Puolan ja Hollannin puolustusvoimille.
Samoilla satelliittimarkkinoilla on niin ikään Otaniemestä ponnistava Kuva Space.
Suomesta on hyvää vauhtia tulossa avaruusvalta, mutta yhtiöillä on yksi yhteinen ongelma: Euroopassa ei ole paikkaa, mistä satelliitteja pystyttäisiin ampumaan kiertoradalle.
Siksi Eurooppa on – jälleen kerran – Elon Muskin varassa. Toistaiseksi pienoissatelliittiteollisuuden on luotettava lähinnä Space X:ään ja Yhdysvaltoihin, sanoo Kuva Spacen puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja Tero Vauraste.
Myös Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien uudet satelliitit ammuttiin matkaan Kaliforniasta Space X:n raketilla.
Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa se ei ole hyvä asia. Omaa laukaisukykyä pitäisi rakentaa nopeasti, sanoo Vauraste Ylelle videohaastattelussa.
– Muistamme tilanteen, jolloin Yhdysvallat keskeytti tiedustelutiedon jakamisen Ukrainalle. Sama voi tapahtua satelliittien laukaisujen suhteen.
Sota kiihdytti satelliittikilpaa
Tässä kuvaan astuu Ruotsin Lappi.
Esrangen maille Kiirunan metsään rakennetaan parhaillaan laukaisualustaa, joka olisi tarpeeksi suuri piensatelliittien kantoraketeille. Ensimmäisen laukaisun pitäisi tapahtua parin vuoden päästä vuonna 2028.
– Ukrainan sota on tehnyt entistäkin selvemmäksi poliitikoille ja muille, kuinka tärkeää on oma avaruusinfrastruktuuri ja kyky käyttää sitä, sanoo aseman johtaja Lennart Poromaa.
Olemme napanneet Poromaan kyytiin ja ajaneet kukkulalle, jolta näkee tulevan laukaisupaikan. Se vihittiin avatuksi jo vuonna 2023, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen olivat paikan päällä korostamassa tilaisuuden tärkeyttä.
Nyt lähemmäs ei pääse, koska työt ovat kesken.
Kaikkiaan maapalloa kiertää toistakymmentätuhatta kaupallista tai sotilaallista satelliittia. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska osa satelliiteista on poistettu käytöstä. Määrä on kasvamassa räjähdysmäisesti: Euroopan avaruusjärjestön ennusteen mukaan vuonna 2030 avaruudessa saattaa olla jopa 100 000 satelliittia.
Poromaa painottaa, että edelleen satelliittien keskeinen tehtävä on tukea arkipäiväistä elämää.
– Mikään logistiikka tai vaikkapa pankkisiirrot eivät toimi ilman avaruutta. Jos satelliitit otettaisiin pois edes hetkeksi, ihmiset ymmärtäisivät, Poromaa sanoo.
Pohjoismainen avaruuskilpa
Tällä hetkellä EU-maista ainoastaan Ranskalla on satelliittien laukaisualue, mutta sekin sijaitsee Etelä-Amerikassa Ranskan Guayanassa. Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Venäjällä on kaikilla kyky lähettää satelliitteja avaruuteen.
Nyt laukaisualueita rakennetaan kilpaa Euroopan maaperälle. Ruotsin lisäksi myös Norja on kehittämässä laukaisupaikkaa avaruusasemalleen Andøyaan.
Onko käynnissä Pohjoismainen avaruuskilpa?
Tätä kysyvät kuulemma kaikki, sanoo Poromaa.
– Yleensä vastaan, että täydennämme ja autamme toisiamme. Toivon molempien onnistuvan, koska Eurooppa tarvitsee laukaisukapasiteettia.
Pohjoismaiden lisäksi laukaisupaikkoja ollaan kehittämässä ainakin Skotlannin ja Portugalin saarille. Haluaako Ruotsi olla Euroopan mantereella ensimmäinen, joka ampuu satelliitin radalleen?
– Varmasti moni henkilökunnasta haluaa olla ensimmäisten joukossa. Minulle tärkeintä on, että teemme tämän hyvin, turvallisesti ja että palvelu toimii joka kerta, Poromaa sanoo.
Yksi syy siihen, että avaruuskeskuksia on syntynyt juuri pohjoiseen, on maantieteessä.
Mitä lähempänä vastaanottoasema on napa-aluetta, sitä useammin satelliitti osuu sen kohdalle ja voi lähettää dataa alas maahan. Tähän ovat syynä satelliittien tyypillisimmät kiertoradat.
Pohjois-Ruotsi on myös sopiva paikka kymmenien metrien korkuisten rakettien ampumiselle.
– Täällä on vähän ihmisiä ympärillä, joten turvallisuusmielessä se on mahdollista, Poromaa sanoo.
Suomalaiset yhtiöt Kuva Space ja Iceye ovat molemmat solmineet Esrangen omistavan Ruotsin avaruusyhtiön SSC Spacen kanssa aiesopimukset yhteistyöstä.
Riippuvuussuhde Yhdysvaltoihin ei kuitenkaan heti katkea. Ensimmäiset laukaisut tehdään todennäköisesti yhdysvaltalaisilla raketeilla. Ja suuremmat, useita raskaita satelliitteja kantavat raketit pitää edelleen lähettää matkaan muualta.
Juttua on korjattu 8.5.2026 kello 10.23 vaihtamalla Tero Vaurasteen titteli muotoon puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja.