Hallitus esittää kuluvan vuoden toiseeen lisätalousarvioon yhteensä 6,9 miljoonan euron lisärahoitusta tuomioistuimille ja syyttäjälle.
Tuomioistuinten osuus lisärahoituksesta on 4,7 miljoonaa euroa ja syyttäjän 2,2 miljoonaa euroa.
Tuomioistuinviraston ja Syyttäjälaitoksen nokkamiesten mukaan rahoitus tuo vain väliaikaista helpotusta. Lähivuosien suuret henkilöstövähennykset voidaan nyt toteuttaa hieman suunniteltua hitaammin.
Hallitus leikkasi kevään kehysriihessä tuomioistuinten ja syyttäjän rahoitusta vuosille 2027–2030 yhteensä noin 41 miljoonaa euroa.
Tuomioistuimista pois 400 työntekijää
Tuomioistuinten rahoitusta leikattiin kehysriihessä 24,6 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 400 työntekijän vähennystä.
Tuomioistuinviraston mukaan lisärahoitus tuo pienen helpotuksen vuodelle 2027, mutta ei muuta vähennysten kokonaismäärää lähivuosina.
– Käytännössä tämä pieni lisärahoitus mahdollistaa sen, ettei tuomioistuinlaitoksessa tarvitse käynnistää yt-neuvotteluita vielä tänä kesänä, ja henkilöstön vähennystarve on ensi vuonna jonkin verran edellistä arviota pienempi, Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula kertoo tiedotteessa.
Kehysriihen jälkeen arvioitiin, että ensi vuonna henkilöstöä olisi pitänyt vähentää 110:llä. Nyt arvio on 60–80 työntekijää. Yt-neuvottelut aloitetaan vuoden lopulla.
– Seuraavien neljän vuoden rahoituksesta meiltä puuttuu vuosittain kasvava summa, neljässä vuodessa yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Nyt esitetty lisärahoitus on tästä noin viisi prosenttia, eli kokonaiskuva pysyy edelleen vaikeana, korostaa Kumpula.
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Pasi Kumpula kertoi huolensa tuomioistuinlaitoksen toimintakyvystä jo ennen hallituksen kehysriiheä:
Tuomioistuinviraston arvion mukaan tuomioistuinlaitoksen henkilöstöresurssit olisi säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla, jotta ruuhkatilanne pysyy hallinnassa.
– Henkilöstövähennykset vuodesta 2027 alkaen tulevat johtamaan ruuhkautumisen kiihtymiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen, varoittaa Kumpula.
Syyttäjien pöydillä pian 100 000 juttua rästissä?
Syyttäjälaitoksen menoja vuosille 2027–2030 leikattiin kehysriihessä 16,6 miljoonaa euroa.
Myös syyttäjälle on lisäbudjettiehdotuksessa luvassa pientä helpotusta.
Syyttäjälaitos oli varautunut ensi vuonna yli 70 henkilön vähennyksiin. Tämä olisi tarkoittanut noin 10 prosentin leikkausta koko henkilökunnasta.
– Tämä määrä olisi sisältänyt ainakin 50 määräaikaisen syyttäjän vähentymisen, mikä puolestaan olisi tarkoittanut pelkästään syyteharkintaratkaisuissa noin 10 000 asian jäämistä rästiin, kertoo valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto.
Koiviston mukaan hallituksen esittämällä 2,2 miljoonalla eurolla voidaan palkata vuodeksi ainakin 25 syyttäjää.
Syyttäjiä on nyt noin 500 ja heidän määränsä on vähenemässä lähivuosina noin sadalla. Koivisto arvioi, että määrä putoaa alle neljänsadan vuoteen 2031 mennessä.
Myös muuta henkilöstöä kuten syyttäjäsihteerejä joudutaan vähentämään noin 30.
Koiviston mukaan myös Syyttäjälaitoksessa joudutaan yt-neuvotteluihin kun sadan syyttäjän työt jaetaan jäljelle jääville.
– Tavanomaisilla jutuilla on suuri syyteoikeuden vanhenemisen vaara tulevaisuudessa, Koivisto varoittaa.
Hän arvoi, että syyttäjien pöydillä on rästissä 100 000 asiaa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto painotti hallituksen kehysriihen alla, että jo entuudestaan vähästä rahoituksesta ei tulisi tinkiä:
Oikeusministeri Leena Meren (ps.) mukaan lisätalousarvio turvaa tuomioistuinten ja syyttäjien toimintaa.
Meri katsoo, että lisärahoituksella parannetaan tuomioistuinten ja syyttäjän kykyä toimia tilanteessa, jossa käsiteltävien asioiden määrä on kasvanut ja ruuhkanpurkurahoitus on päättymässä.
Lisäbudjettirahoituksesta päättää eduskunta hallituksen esityksen pohjalta.
Juttua korjattu 4.6. klo 11.06 Syyttäjälaitoksen muuta henkilöstöä, kuten syyttäjäsihteerejä joudutaan vähentämään noin 30, ei yli sataa kuten jutussa aiemmin luki.