Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa on satanut harvinaisen vähän.
Tänä vuonna sadetta oli alkuviikkoon mennessä saatu Tohmajärven Kemien eli kunnan keskuksen mittauspisteellä vain 50 millimetriä, mikä oli 28 millimetriä vähemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana.
Poikkeama tavanomaisesta oli alkuviikosta Suomen suurin.
Tohmajärven taajaman lähellä nautakarjaa kasvattava Oskari Pirhonen pelkää kuivuuden näkyvän rehunurmen kasvussa.
– Kyllä tämä on aika huolestuttava tilanne, hän sanoo.
Pirhosen mukaan kuivuuteen voi yrittää varautua esimerkiksi kasvattamalla nurmipinta-alaa ja valitsemalla syväjuurisia rehukasvilajikkeita.
Kerran sadassa vuodessa
Historiallisesta kuivuudesta huolimatta Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen ei julista Tohmajärveä suoraan Suomen kuivimmaksi paikaksi.
Haastatteluhetkellä Utsjoen Kevolla oli satanut millimetrin vähemmän kuin Tohmajärvellä. Toisaalta Kevo on luonnostaan kuivempi paikka.
– Kyllä Tohmajärvi on kuitenkin vähintäänkin yksi Suomen kuivimmista paikoista, sään ääri-ilmiöihin erikoistunut Rantanen sanoo.
Tohmajärvellä on ollut Ilmatieteen laitoksen havaintoasema vuodesta 1959. Sadevajaus on kuitenkin niin suuri, että Rantasen mukaan paikkakunnalla voidaan puhua kerran sadassa vuodessa toistuvasta ilmiöstä.
Poikkeus trendiin
Huhtikuu on Rantasen mukaan yleensäkin vähäsateisin kuukausi Suomessa. Tämän kevään kuivuustilannetta pahentaa vähäluminen talvi.
– Voimakas korkeapaine hallitsi säätä koko alkuvuoden. Sen seurauksena sää oli samaan aikaan tosi kylmää ja kuivaa, Rantanen sanoo.
Tutkijan mukaan ilmastonmuutosta ei voi syyttää kevään kuivuudesta.
Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa kesäisin hellettä ja talvisin lämpöaaltoja. Samaan aikaan talvista pitäisi tulla sateisempia.
Rantasen mukaan alkuvuoden sademäärät ovatkin olleet keskimäärin kasvussa.
– Tämä vuosi on poikkeus tuohon trendiin. Se kertoo ehkä enemmän laajasta vaihtelusta, jota Suomen säähän ja ilmastoon mahtuu. Meille tulee tällaisia kuivia talvia aika ajoin, ja tämä on ääriesimerkki sellaisesta.