Deanu oalgejogaid luossabivdoásahusas sáhttá dál cealkit. Ásahusteakstahápmosis čuožžu, ahte boahtte geasi áiggošedje suovvat bivdit luosa Ohcejogas ja Veahčajogas guovtti jándora áigge. Bivdit oaččošii stákkuin, jottuin, merddiin ja njáŋggofirpmiin.
Ásahusteavstta mielde bivdolohpi livčče suoidnemánu vuosttas beaivvis diibmu 19:s gitta suoidnemánu goalmmát beaivái diibmu 19 rádjái.
Dan áigodagas guolásteaddji oaččošii bivdit ovtta luosa.
Dálá dilis dát lea buorre kompromissa, árvala báikkálaš guolásteaddji Áslat Holmberg, go lea geahčastan jođánit ásahusteavstta.
– Ain smiehttan go dás ii čielgga man olu olbmot dohko leat beassamin bivdit. Ii maiddáige dat, geat sii leat. Leago dušše guovllu olbmuide, vuoigatvuođalaččaide vai turisttaide maid?
Jus olles máilbmi dohko bahkke, dat bidjá smiehttat.
– Jus lea okta guolli ain ovtta bivdái, muhto galle bivdi doppe leat? Dan vuođul lea váttis árvvoštallat, man olu loahpas goddet guliid, smiehtada Holmberg.
Ásahusčállosis daddjo, ahte Ohcejogas dahje Veahčajogas bivdojuvvon luossa galgá leat unnimustá 30 sentte guhkki ja eanemustá 65 sentte. Vuorru ii oaččo váldit.
– Jus mii hállat vaikko čuođi ditti bivddus, de dat dáidá leat eanaš oalgejogaide jo menddo olu dán dilis, mii leamašan muhtin jagiid.
Dáid jagiin gal ii leat buot gesiin leamašan nu olu maid bivdit, nugo mat ovdamearkka dihte ovddit geasi, muitala Holmberg guovllu luossadilis.
– In mun dalle gal galle guoli livčče rásken váldit. Fertet smiehttat dange, ahte eat leat dahkamin bártti alcceseamet ja bivdimen eambbo go sáhttá bivdit dán dilis, vihkkehallá Holmberg.
Sámediggi livčče álggos háliidan vahku guhkkosaš bivddu
Ásahusčállosis lohká, ahte áššis leat ráđđádallan Sámedikkiin cuoŋománu 13. beaivve.
Sámediggi lei deattuhan, man dehálaš luossabivdokultuvra lea sápmelaččaide ja sii livčče háliidan vahku guhkkosaš bivdoáiggi. Ministeriija fas ovdanbuvttii man rašes dilis luossanálli lea ja ovttasráđiin sohpe guovtti beaivvi bivdoáigodagas dihto oalgejogain.
Diibmá bivdolohpi lei golbma jándora Ohcejohkii. Sálašdieđuid mielde diibmá godde 35 luosa.
Áššis leat bivdán cealkámušaid sierra eiseválddiin, muhto das sáhttet earátge cealkit lausunnolla-siidduid bokte. Cealkámuša galgá doaimmahit ovdal 15.5.2026.
Deanus ii oaččo bivdit dánge geasi
Deanus luossabivdu gildojuvvo boahtte geasi. Suoma ja Norgga oktasaš ráđđádallamiin oidne, ahte luossabivddu ii sáhte rahpat, go luossanálit leat rašes dilis.
– Suoma ja Norgga eiseválddit gávnnahedje, ahte luossabivddu ii sáhte dálá dilis rahpat, go buot luossanáliid dili leat árvvoštallan heajumus luohkkái, logai gieskat eanan- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalli virgeolmmoš Tapio Hakaste.
