Miro Patrikainen haluaa mitalin elektroniikka-asennuksessa – näin hän treenaa Taitaja-finaaliin

Taitaja 2026 -kisat mittaavat eri ammattialojen osaamista laajasti. Miro Patrikainen osallistuu ammattitaidon SM-kisan finaaliin jo toista kertaa.

Taitaja-finalisti Miro Patrikainen katsoo kameraan ja pitelee käsissään kahta rakentamaansa robottia.
Miro Patrikainen nauttii siitä, että Taitaja-finaalissa pääsee näyttämään omaa osaamistaan. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Sen piti olla pelkkä harjoitus. Vuosi sitten Kainuun ammattiopiston opiskelija Miro Patrikainen osallistui ammattitaidon SM-kisojen eli Taitaja-kisan semifinaaliin ja pääsi yllätyksekseen ensiyrittämällä elektroniikka-asennuksen finaaliin.

Patrikainen sijoittui neljänneksi, se jätti menestyksen nälkää. Toukokuussa hän näyttää taas taitojaan finaalissa. Nyt tavoitteena on mitalisija.

– Olin aika varma, että pääsen uudestaan finaaleihin, kun viime kerralla meni sen verran vahvasti. Kai se kertoo intohimosta alaa kohtaan, sanoo Patrikainen.

Patrikaisen kiinnostus alaan heräsi jo yläkoulussa, kun käsityötunnilla juotettiin mikropiirejä yhteen. Opettaja–valmentaja Arttu Piipponen uskoo, että harrastuneisuus näkyy myös Patrikaisen finaalipaikkojen taustalla.

– Mirolla on hienoja omia projekteja, joita hän tekee kotonakin, sanoo Piipponen.

Finaalissa kilpailijan pitää osata rakentaa toimiva laite, juottaa se kasaan ja ohjelmoida laitteen mikropiiri eli antaa sille ohjeet. Tätä kutsutaan sulautetuksi järjestelmäksi.

Ennakkotehtävät viittaavat kummankin mielestä siihen, että finaalitehtävä liittyy robotin valmistamiseen. Siksi Patrikainenkin on harjoitellut robotteja rakentamalla.

Katso, miten tämä Miro Patrikaisen tekemä robotti toimii:

Video: Timo Sihvonen / Yle.

Paineensietokyky koetuksella

Taitaja-finaalissa osaamista mitataan kolmen päivän ajan. Se testaa myös opiskelijoiden paineensietokykyä. Patrikaisen mukaan ensimmäinen finaalikokemus oli jännittävä ja stressaava, mutta myös mukava.

– Pääsin oikeasti testaamaan taitojani ja keskittymään kunnolla työhön. Sain tehdä sitä, mitä osaan parhaiten.

Epävarmuus kasvaa, jos alkaa vertailla itseään muihin. Miro Patrikainen huomasi edellisellä kerralla, että yksi tehtävistä ei mennyt hyvin. Myöhemmin hän oivalsi, että muillakin oli ongelmia samassa tehtävässä.

– Yksinkertaisesti aikaa ei ollut annettu tarpeeksi, joten tehtävä tuntui hirveän vaativalta. Ja niin se oli kaikille.

Valmentaja huolehtii, että harjoittelussa keskitytään oikeisiin asioihin. Finaalia varten on harjoiteltu useampana päivänä viikossa.

– Luulen, että ohjelmointi on pääasia, mihin keskitymme enimmäkseen, kertoo tieto- ja viestintätekniikan opettaja Arttu Piipponen.

Opettaja Arttu Piipponen nojaa pöytään luokkahuoneessa. Taustalla roikkuu värikkäitä johtoja.
Finaalissa Arttu Piipponen on yksi lajin tuomareista, joten silloin hän voi tukea Patrikaista ainoastaan ajatuksen tasolla. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Taitaja-finaali näyttää hyvältä CV:ssä

Jokaisen ammattitaitolajin finaalissa on noin kahdeksan kilpailijaa. Mitalisteille on luvassa rahapalkintoja, lisäksi omasta oppilaitoksesta voi saada stipendin.

Opettaja Piipponen uskoo, että kokemusta arvostetaan myös työelämässä.

– Jos laittaa CV:hen, että on Taitajiin osallistunut ja varsinkin finaaliin, niin se on melkoinen merkki työnantajalle, että kyllä tämä kaveri jotain osaa, sanoo Piipponen.

Miro Patrikainen valmistuu elektroniikka-asentajaksi tänä keväänä. Sitten edessä on pieni tauko, armeija ja insinööriopinnot ammattikorkeakoulussa.