BARCELONA Suomalaiset kärkipoliitikot ajautuivat erikoiseen suukopuun Espanjan taloudesta viikonloppuna.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Suomen pitäisi ottaa mallia Euroopan nopeimmin kasvavasta taloudesta Espanjasta.
Valtiovarainoministeri Riikka Purra (ps.) vastasi Lindtmaniille viestipalvelu X:ssä alkuviikolla, että kasvu on perua ennen kaikkea väestönkasvusta ja EU:n koronaelvytysrahoista. Niitä Espanja sai 80 miljardia euroa, toiseksi eniten Italian jälkeen.
Mikä siis on totuus 49 miljoonan asukkaan EU-maasta, jonka talous porskuttaa vahvana koronavuosien jälkeen? Ja voisiko Suomi oppia Espanjalta jotain?
Kysyimme asiaa Espanjan johtaviin ekonomisteihin kuuluvalta Raymond Torresilta. Torres työskentelee valtiosta riippumattoman Funcas-ajatushautomon johtavana ekonomistina.
Otetaan alkuun perustiedot. Espanjan talous kasvoi viime vuonna 2,9 prosenttia ja edellisvuonna 3,2 prosenttia. Ekonomistit odottavat kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Suomessa talouskasvu on junnannut pitkään paikoillaan. Tälle vuodelle on ennustettu hieman alle prosentin kasvua, mutta Iranin sota uhkaa heikentää lukemaa.
Torres tyrmää Purran väitteet koronaelvytysmiljardeista Espanjan talouskasvun tärkeimpänä selittäjänä.
– EU:n elvytysrahojen osuus talouskasvuun on ollut noin 10 prosentin luokkaa, eli ei kovin suuri. Rahoja on käytetty erityisesti vihreään siirtymään ja digitalisaatioon, mutta talouskasvu on pääosin muiden tekijöiden ansiota, toteaa Torres.
Espanja on investoinut voimakkaasti aurinko- ja tuulivoimaan sekä muihin uusiutuviin energialähteisiin.
– Vihreä siirtymä on lisännyt Espanjan kilpailukykyä. Esimerkiksi sähkö maksaa Espanjassa viidenneksen vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin, Torres sanoo ja nostaa varoittavaksi esimerkiksi Italian.
– Siellä siirtymä on edennyt hitaammin, mikä näkyy nyt sähkön korkeassa hinnassa.
Espanjassa uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on noussut jo 50 prosenttiin. Suomikin kuuluu halvan sähkön maihin, ja Suomessa tuotettu sähkö oli Energiateollisuuden mukaan viime vuonna jo 96-prosenttisesti hiilidioksidineutraalia. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli 57 prosenttia.
Espanjan resepti on kilpailukyky ja kysyntä
Suomessa on kiistelty kovasti nykyisen oikeistolaisen hallituksen leikkauksista ja niiden vaikutuksesta talouskasvuun.
Espanjassa vallassa on ollut vasemmistohallitus vuodesta 2018 lähtien.
– Ilman kilpailukykyisiä yrityksiä ostovoima ei kasva. Mutta myös kysyntä on tärkeä tekijä. Espanjan talouskasvua selittää näiden kahden yhdistelmä eli kasvava kysyntä ja parantunut kilpailukyky, Torres sanoo.
Kysyntää Espanjassa syntyy etenkin matkailusta, mutta myös muut palvelut, kuten rahoitus-, teknologia- ja logistiikkapalvelut ovat kasvaneet voimakkaasti.
Torresin mukaansa merkittävässä asemassa ovat kotimainen kulutus ja investoinnit.
– Investoinnit ovat kasvaneet talouden vahvistuessa, mikä on synnyttänyt myönteisen kierteen. Kasvu ruokkii lisää kasvua ja investointeja.
Velkajarru herättää hämmennystä
Suomen hallituksen järeitä toimia Torres on seurannut hämmentyneenä. Liika sopeuttaminen voi hänen mukaansa kääntyä itseään vastaan, jos se syö samalla talouskasvua liikaa.
– Leikkaukset taantuman aikana ovat aina riski. Velan hoitaminen on helpompaa, kun talous on ensin elpynyt, Torres neuvoo.
Hän muistuttaa, että Suomen velkatilanne ei ole yhtä paha kuin Italian, Ranskan, Belgian tai edes Espanjan. Espanjan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina yli 120 prosentista noin 103 prosenttiin. Suomen velka oli tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa yli 88 prosenttia.
– Leikkaukset eivät riitä, jos talous ei kasva.
Maahanmuutto avainasemassa
Espanjan talouskasvua selittää myös maahanmuutto, kuten Purrakin totesi tviitissään.
Espanjan hallitus päätti vastikään laillistaa yli puoli miljoonaa paperitonta siirtolaista. Tällä hetkellä 80 prosenttia uusista työpaikoista menee ulkomaalaisille, ja näin erityisesti matkailu- ja palvelusektorilla.
– Ilman ulkomaista työvoimaa nykyinen kasvu ei olisi ollut mahdollinen, Torres alleviivaa.
Suomelle hän suosittelisi maahanmuuttajien kotouttamisen helpottamista.
Torres kertoo ajatuksistaan videolla:
– Espanjan vahvuus on maahanmuuttajien nopea siirtyminen työmarkkinoille. Tosin yli puolet maahanmuuttajista tulee espanjankielisistä maista Latinalaisesta Amerikasta, mikä edistää heidän integroitumistaan.
Työmarkkinauudistus vähensi työttömiä
Suomi pitää tällä hetkellä kärkipaikkaa työttömien määrässä EU:ssa.
Espanjassa työttömyys on ensimmäistä kertaa moneen vuoteen laskenut alle 10 prosentin, ja se voi Torresin mukaan lähestyä Euroopan keskiarvoa seuraavan 5–6 vuoden aikana.
Vuoden 2021 työmarkkinauudistuksella Espanjan hallitus pyrki lisäämään vakituisia työsuhteita. Uudistus on vähentänyt määräaikaisten työsuhteiden osuutta 26 prosentista noin 15 prosenttiin, lähelle EU:n keskiarvoa. Hallitus nosti myös minimipalkkaa.
– Uudistus on ollut hyödyllinen Espanjan työmarkkinoiden muuttamisessa. Määräaikaisten työsopimusten suuri määrä oli poikkeuksellinen ja lisäsi työttömyyttä, Torres sanoo.
Espanjassakin ongelmia on kuitenkin edelleen. Toisin kuin Pohjoismaissa, siirtyminen koulunpenkiltä työelämään on hidasta. Maassa on myös suuri määrä nuoria, jotka eivät opiskele tai ole työelämässä.
Ongelmana matala tuottavuus
Ongelma on myös valtiovarainministeri Purran X-viestipalvelussa kritisoima Espanjan matala tuottavuus.
Suomen työn tuottavuus on selvästi Espanjaa korkeampi. OECD-vertailuissa Suomi sijoittuu EU:n yläpäähän, kun taas Espanja jää alle keskiarvon.
– Työmarkkina-uudistus on auttanut jonkin verran, ja viimeisen kolmen vuoden aikana tuottavuus on hieman parantunut. Mutta se ei riitä kestävään kasvuun, Torres toteaa.
Syy löytyy talouden rakenteesta. Suomessa tuottavuutta nostavat teollisuus, teknologia ja vientiyritykset, kun taas Espanjassa suuri osa työpaikoista on palvelu- ja matkailusektorilla, joissa tuottavuus on tyypillisesti matalampi.
Tuottavuuden nostamiseen tarvittaisiin Torresin mukaan myös enemmän yksityisen sektorin investointeja ja isompia yrityksiä. Espanja on edelleen pienten yritysten maa. Ja vaikka talous kasvaa, kaikki eivät hyödy siitä tasapuolisesti.
– Inflaatio syö Espanjassakin ostovoimaa. Pieni- ja keskituloisten ongelma on lisäksi paheneva asuntopula, asuntojen hintojen nousu ja alhainen palkkataso, Torres huomauttaa.
Voisiko Suomi seurata Espanjan esimerkkiä?
15 vuotta sitten Suomi oli Euroopan huipulla ja katsoi Espanjaa alaspäin. Nyt tilanne on kääntynyt osittain päälaelleen.
Voiko Suomi oppia jotain Espanjan mallista?
– En halua yleistää Espanjan reseptiä maihin, jotka ovat historiallisesti menestyneet paremmin. Suomi on esimerkiksi teknologian saralla huomattavasti edistyneempi, Torres muistuttaa.
Hän kuitenkin nostaa esiin joustavamman talouspolitiikan.
– Investointeihin kannattaa panna rahaa, vaikka se tarkoittaisi hetkellisesti enemmän velkaa. Mutta valtion turhasta kulutuksesta pitää luopua ja budjettivaje kuroa umpeen.