Njellim kuávlust anarâškielâ kulloo, mutâ čuovjis uápistemkoolbâin tot ij veltihánnáá oinuu puátteevuođâst.
Kiäinukoolbâid láá täärhistmin ubâ Suomâst. Meid sämmilij päikkikuávlust tärhisteh sämikielâg päikkinoomâi haamijd já väljejeh, moh sämikielah koolbâin uáinojeh.
Aanaar kieldâst sárnuh kuulmâ sämikielâ, mutâ puoh kolbáid ij čaavâ maaŋgah sämikielah. Siijdâi, juuvâi já jaavrij noomâin lii máhđulâš kevttiđ puoh kuulmâ sämikielâ suomâkielâ lasseen. Uápistemkoolbâin vuod ij pyevti leđe maŋgâ sämikielâ torvolâšvuođâ já laavâ tiet.
Njellimân láá vuávám uđđâ koolbâid nuorttâlâškielân, ko sijdâ lii laavâst miäruštâllum nuorttâlij kuávlun. Njellim kuávlu anarâšâi mielâst lii čielgâs, et koolbah kolgâččii leđe anarâškielân.
– Tääbbin Njellimist láá anarâšah kuittâg ennuv já anarâškielâ jotá pyereest. Mun lam tiäđust-uv tom mielâ, ete anarâškielâ kalga leđe tot kielâ, juurdâš njellimlâš Liäiná Saijets.
Njellim anarâšah muštotteh, et Njellim lii algâaalgâlávt anarâš sijdâ. Teija Tamminen ááhu äijih Piättár-Piäkká lâi siijdâ vuáđudeijee já vuosmuš ässee.
– Toh kiäh merideh tain aašijn iä peerust anarâšâin, tot lii lamaš jo čyeti ihheed siämmáš tile muu mielâst. Mun kal lam hirmâd sorolâš, jis toh iä peerust anarâškielâst koolbâi noomâin, muurâšt Tamminen.
– Amahân Njellim algâaalgâst lii anarâš sijdâ, et tot vuossâmuš kieddi lii lamaš anarâš já lii ain. Kale muu mielâst ličij tehálâš, et anarâškielâ oinuuččij tääbbin, tuáivu Anniliina Lassila.
Säämi kielârääđi meerrid sämikielâg koolbâin vyesimáánust
Kolbáid kyeskee laavâ uđâsmittem keežild puoh koolbâid kalga moonnâđ čoođâ já koolbâi nomâttem kalga leđe oornigist ovdil ive 2030.
Sämitige sämikielâi aašij eromâšäššitobdee Marko Marjomaa muštâl, et Säämi kielârääđi jesâneh čuákkimisteh vyesimáánust já väljejeh, moh sämikielah koolbâin uáinojeh já maggaar häämist. Sij meid tärhisteh čäällimfeeilâid puáris noomâin.
Marjomaa muštoot, et kielârääjih maneh Säämist pajaluvâi já tot lii toohâm sii pargo vaigâdin. Sij láá kiävttám iššeen aassâmhistorjá já meid tiäđuid tast, maid kielâid kuávlust sárnuh. Nuorttâlij aassâmkuávlu lii haaldâtlâš kuávlu, mii lii miäruštâllum nuorttâlij laavâst.
– Mut tot ij meerhâš tom, et et iä puávtáččii leđe spiekâstuvah, ko tast puáhtá väldiđ vuotân aassâmhistorjá. Tot ij veltiihánnáá meerhâš tom, et veikkâ Njellim puotâ ličij pággu kevttiđ nuorttâlâškielâ.
Marjomaa muštâl, et uđđâ koolbah puátih kiävtun talle ko puáris koolbâi eellimäigi nohá. Puoh koolbah iä iđe kiäinui roobdân siämmáá ääigi.
Sämitigge já Laapi eellimvyeimikuávdáš láá meid kuullâm páihálijd ulmuid Aanaar já Ucjuuvâ kieldâin uárnejum savâstâllâmtilálâšvuođâin. Marjomaa mield maaŋgah ulmuuh láá perustum ääšist.
– Ulmuuh láá perustum tain ko koolbah pyehtih kielâ uáinusân, moh iä mudoi oinuu fyysisâš pirrâsist, arvâl Marjomaa.
Jieijâs uáinuid sämikielâi kiävtust koolbâin puáhtá tääl jyehiđ Sämitige nettikoijâdâlmân.
”Nuorttâliih halijdiččii tiäđust-uv sii kielâ já mij halijdep tiäđust-uv mii kielâ”
Nuorttâlij sijdâčuákkim lii ciälkkám, et nuorttâlij kuávlust koolbâi kielâ kolgâččij leđe nuorttâlâškielâ. Yle Säämi ij lah fattim nuorttâlij sijdâčuákkim ovdâsteijee kommentistiđ ääši.
Sijdâčuákkim lii kuittâg ciälkkám, et epičielgâ tábáhtusâin kuávlu aassâmhistorjá puáhtá meid väldiđ vuotân.
Njellimist šoodâi nube maailmsuáđi maŋa meid nuorttâlij aassâmkuávlu. Njellimliih iberdeh, et saahâ lii vädis ääšist ko kuohtuid kielâid ij lah máhđulâš kevttiđ puoh koolbâin.
– Mun tiäđám, ete tot lii hirmâd vaigâd, ko tiäđám ete nuorttâliih halijdiččii tiäđust-uv sii kielâ já mij halijdep tiäđust-uv mii kielâ, hundâruš Saijets.
Rievdâdum 30.4.2026 tme 13.14: Lasettum tiäđuh nuorttâlij siijdâčuákkim ciälkkámušâst já Sämitige koijâdâlmist.
Tiivvum 30.4.2026 tme 13.14 Marko Marjomaa tittel.
