Siiri Levi näyttää Chai-kaulakoruaan kahvilan terassilla Helsingin keskustassa.
– Mieluummin peitän sen, hän sanoo.
Suomen juutalaiset alkoivat piilotella juutalaisuuden merkkejä, kuten Daavidin tähteä, kun ilmapiiri kuumeni Suomessa Gazan sodan aikana.
Tuhoisa sota syttyi, kun Hamasin terroristit tekivät raa'an hyökkäyksen siviilejä kohtaan Israelissa 7. lokakuuta 2023.
Videolla Siiri Levi kertoo piilottelevansa nyt juutalaisuuttaan:
Antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta kohtaa nyt entistä useammin, Ylen haastattelemat juutalaiset sanovat.
– Minua kutsuttiin vitun jutkuksi metroasemalla, kun Gazan sota oli alkanut. Ehkä Daavidin tähden vuoksi, Åbo Akademin tutkija Mercédesz Czimbalmos kertoo.
Hän tutki vuosina 2023 ja 2024 Suomen juutalaisten kokemuksia antisemitismistä. Niiden mukaan juutalaisvastaisuus kasvoi jo ennen Gazan sotaa.
Sodan aikana tilanne on pahentunut, juutalaiset sanovat Ylelle. Suomi ei silti kuulu Euroopan juutalaisvastaisimpiin maihin.
Suomessa on vain muutamia tuhansia juutalaisia.
Monet ovat huolissaan turvallisuudestaan, eivätkä halua puhua aiheesta nimellään.
– En ota somessa kantaa enkä kierrätä mitään, joka liittyy Israeliin, keski-ikäinen helsinkiläisnainen sanoo.
Yle haastatteli kahtatoista juutalaista. Heistä viisi naista ei halua esiintyä nimellään. Yle ei julkaise nimiä suojellakseen haastateltavien yksityisyyttä ja turvallisuutta.
”Kukaan ei sano, hei, olen antisemiitti”
Juutalaiset kokevat kuten antisemitismin tutkija David Hirsh on kuvannut: antisemitismi ei tule nyt natsiunivormussa eikä julista vihaavansa juutalaisia.
– Kukaan ei sano, hei, olen antisemiitti. Ihminen ei ehkä edes tajua, että voin kokea hänen puheensa juutalaisvastaisena, eteläsuomalainen keski-ikäinen nainen sanoo.
Juutalaisvastaisia juttuja, kuten yleistyksiä ja salaliittoteorioita, kiertää nyt erityisesti sosiaalisessa mediassa.
– Antisemitistisen läpänheiton kynnys on laskenut. Se on yleensä stereotyyppistä, kuten ahneet juutalaiset, Helsingin yliopistossa opiskeleva nuori nainen kertoo.
Opiskelija Kornél Salamon kertoo videolla salaliittoteorioista:
Antisemitismiä tulee vastaan myös kadulla ja kasvokkain.
– Minulle on sanottu kauheita asioita päin naamaa. Esimerkiksi ”hienoa, että juutalaisia murhattiin holokaustissa kuusi miljoonaa”, keski-ikäinen eteläsuomalainen nainen kertoo.
Juutalaisvihaa on totuttu kuulemaan äärioikeistosta ja islamisteilta. Nyt monet haastateltavat puhuvat myös ”vasemmistolaisesta antisemitismistä”.
Se ei ole silti uusi tai erityisesti suomalainen ilmiö.
Vasemmistolaisessa retoriikassa Israelia esimerkiksi verrataan natsi-Saksaan ja nimitetään juutalaisia sionisteiksi siinä merkityksessä, että he ovat äärioikeistolaisia ja rasisteja, Suomen juutalaiset sanovat.
Gazan sodan aikana heille on esitetty usein samoja kysymyksiä.
”Juutalaisia jaetaan hyviin ja pahoihin”
Nuori mies kiusaantuu, kun toimittaja kysyy taas, mitä mieltä hän on Gazan sodasta.
– Koen, että juutalaisia jaetaan helposti hyviin ja pahoihin, poliittisen historian opiskelija Kornél Salamon sanoo Turun yliopiston kampuksella.
Nuoret ovat hyvin informoituja Gazan sodasta, kertoo puolestaan Helsingin yliopiston naisopiskelija.
– Ihmiset kokevat, että on ihan ok, että minun täytyy identiteettini vuoksi todistaa heille, olenko poliittisesti ja moraalisesti oikeassa, nainen sanoo.
Antisemitismin määritelmän ydintä on, että juutalaisia ei voi kollektiivisesti syyllistää Israelin politiikasta.
– Kun huudetaan kansanmurha, niin voi joutua tilanteeseen, että oletko kansanmurhan puolella vai et, Israelin puolella vai et. En osallistu Gaza-keskusteluun, koska on selvää, miten Israelin valtion olemassaoloa kannattava juutalainen on roolitettu ja miten hänen pitää ajatella, toimittaja Ruben Stiller sanoo.
Stiller pohtii videolla, syyllistyykö toimittaja antisemitismiin:
Kansamurhasyytöksiä lapsille
Myös juutalaiseen synagogaan, kouluun ja päiväkotiin Helsingissä kulkevia vanhempia ja lapsia on vastuutettu Gazan sodasta.
Kiinteistön portilla on päivystänyt usein suomalaismies. Hän on julistanut ohikulkijoille Israelin tekevän kansanmurhaa ja murhaavan lapsia.
– Se on hyvin epämiellyttävä kokemus, varsinkin jos paikalla on lapsia, juutalaisen seurakunnan hallintoneuvoston jäsen Siiri Levi sanoo.
Suomessa saa vapaasti osoittaa mieltään, mutta juutalaiset pitävät tilojaan vääränä osoitteena.
– Emme edusta Israelia, juutalaisen yhteiskoulun historian ja uskonnon opettaja Daniel Weintraub sanoo.
Weintraub kertoo videolla oppilaidensa kokemuksista:
”Järkyttävä vertaus natseihin”
On räikeää antisemitismiä, kuten karikatyyri koukkunokkaisesta ahneesta juutalaisesta. Mutta usein juutalaisvastaisuutta ei havaitse niin selvästi.
Antisemitismisyytöksiä torjutaan niin, että Israelin arvostelu ei ole juutalaisvastaista.
Mutta se voi olla sitä, kuten kiistää Israelin olemassaolon oikeus. Näin linjaa Suomenkin hyväksymä antisemitismin määritelmä.
Aiheesta on kiistaa. Väitetään, että antisemitismikortilla yritetään estää Israelin arvostelua. Vaihtoehtoinen antisemitismin määritelmä on sen suhteen väljempi.
– Kun katsoo kaikkea Israel-kritiikkiä, niin näyttääkö siltä, että jossain on valtavat Israelin ja juutalaisten lonkerot, jotka yrittävät hiljentää keskustelua, Ruben Stiller kysyy.
Myös monet Ylen haastattelemat juutalaiset arvostelevat Israelin politiikkaa. On silti kritiikkiä, jota he pitävät antisemitistisenä.
Somessa tulee vastaan postauksia, joiden mukaan Israel tekee palestiinalaisille samaa kuin natsi-Saksa teki juutalaisille.
– Se on aivan järkyttävä vertaus, Helsingin yliopiston naisopiskelija sanoo.
Kun Israelia verrataan natsi-Saksaan, silloin puhutaan ainakin peitellysti juutalaisista, koska holokausti koski kollektiivisesti Euroopan juutalaisia, Ruben Stiller sanoo.
– Silloinhan Israel on radikaalia pahaa, ja se pitää tuhota. Sitähän se suomeksi tarkoittaa.
Juutalaisia nimitellään sionisteiksi
Monien juutalaisten mielestä antisemitismiä verhoutuu nyt poliittiseen keskusteluun ja erityisesti vasemman laidan retoriikkaan.
– Yksi tapa on se, että sana juutalainen korvataan sanalla sionisti, Ruben Stiller sanoo.
Alun perin sionismi tarkoittaa, että Israelin valtiolla on oikeus olemassaoloon. Niin Suomen juutalaisetkin yleensä yhä ajattelevat.
Antisionistit taas katsovat, että juutalaisvaltiolle ei ole oikeutusta.
Sionismia leimataan rasistiseksi, äärioikeistolaiseksi ajatteluksi, jota Benjamin Netanjahun hallituksen katsotaan edustavan, tutkija Mercédesz Czimbalmos tulkitsee.
Sanaa käytetään siis halventavasti. Myös Czimbalmosia on nimitelty somessa ”sionistiksi”, kun hänen tutkimustyötään antisemitismistä on kyseenalaistettu.
Myös ”from the river to the sea” -iskulauseen merkityksestä kiistellään. Se viittaa Jordan-joen ja Välimeren väliseen alueeseen.
Palestiina-aktivistien mukaan lause ajaa yhtä valtiota, jossa kaikilla olisi samat oikeudet. Juutalaiset tulkitsevat sen usein toisin, tutkija sanoo:
”Menin shokkiin piittaamattomuudesta”
Osa juutalaisista sanoo, että heistä on tullut viime aikoina poliittisesti kodittomia.
Helsinkiläisnainen kertoo olleensa vasemmistoliberaali ja pro-Palestiina-ihminen. Hän meni kuitenkin shokkiin siitä, miten hänen somekuplassaan reagoitiin Hamasin hyökkäykseen.
– Se näytti piittaamattomuudelta. Raiskausten kieltämistä ja kyseenalaistamista. Jotkut jopa juhlivat hyökkäystä.
Toinen, ”vihervasemmistolaisena” itseään pitänyt helsinkiläisnainen sanoo, että keskustelu hänen ympyröissään on ollut äärimmäisen yksipuolista ja Israel-vastaista.
– Se on kansainvälistä propagandaa. Siinä on todella selkeä narratiivi, jossa on hyvät ja pahat. Israel ja juutalaiset ovat kolonalisoijan roolissa.
Vasemmistoliberaaliksi lukeutunut nainen ihmettelee, että samat ihmiset joiden mukaan vähemmistöillä on oikeus määritellä, mitä esimerkiksi homo- ja islamofobia ovat, voivat kyseenalaistaa juutalaisten oikeuden määritellä antisemitismiä.
– En oikein kestä sellaista epäjohdonmukaisuutta.
”Israel tikunnokassa mediassa”
Miksi antisemitismi on juutalaisten mielestä lisääntynyt?
– Varmasti yksi päällimmäinen tekijä on Gazan sota, sen laajamittaiset tuhot ja kuolemat, Kornél Salamon sanoo.
– Ei syy ole vain sota. Antisemitismi on kytenyt pinnan alla, keski-ikäinen helsinkiläisnainen sanoo.
Monet juutalaiset sanovat, että juutalaisvastaisuutta ruokkivat myös media ja polarisoitunut politiikka. Vastakkain ovat yleensä oikeistolaiset Israelin puolustajat ja vasemmistolaiset Israelin vastustajat.
Median raportointi Lähi-idästä on usein yksipuolista ja historiatonta, Israel on yleensä tikunnokassa ja samat asiantuntijat äänessä, sanotaan.
– Jos kuullaan vain tietynlaisia ääniä, niin se on toisten äänten vaimentamista, Siiri Levi sanoo.
Koetaan myös, että juutalaisuutta nostetaan mediassa tarpeettomasti esille.
– Miksi pitää kirjoittaa, että juutalainen liikemies teki sitä tai tätä. Puhutaanko esimerkiksi luterilaisesta Antti Herlinistä, kysyy Laila Takolander.
”Vanhemmalle hirveä tilanne”
Suomen juutalaisyhteisössä pelätään nyt väkivaltaa. Pelkoa ovat luoneet hyökkäykset ulkomailla.
Viime joulukuussa kaksi miestä ampui 15 ihmistä hanukka-juhlan aikaan Sydneyn Bondi Beachilla. Viranomaisten mukaan kyse oli islamistisesta terroriteosta, jonka motiivi oli juutalaisviha.
Myös Euroopassa on tehty monia väkivaltaisia iskuja juutalaisia vastaan. Viranomaiset epäilevät kytköstä Iraniin.
– Onhan se vanhemmalle hirveä tilanne, kun joutuu miettimään, uskaltaako mennä lapsen kanssa seurakunnan tiloihin, keski-ikäinen helsinkiläisnainen sanoo.
Helsingin poliisi on lisännyt partiointia synagogan läheisyydessä. Seurakunta tiukensi toimiaan jo lokakuussa 2023, kun Hamas teki hyökkäyksen Israeliin. Esimerkiksi koululaisryhmien vierailut lopetettiin.
– Se on sääli, koska paras tapa torjua antisemitismiä on oikea tieto juutalaisuudesta, kuten Suomen juutalaisten historiasta, juutalaisen yhteiskoulun historian ja uskonnon opettaja Daniel Weintraub sanoo.