Hallituksen esitys kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisesta herättää huolta palvelujen tarjoajissa ja asiakkaissa.
Nykyinen työvalmentaja Pauliina Lahti kertoo olleensa viitisen vuotta sitten ”tosi syrjäytynyt ja ulkona yhteiskunnasta”.
Hän haaveili työelämästä, muttei uskonut pystyvänsä siihen.
Lopulta hän kuitenkin uskaltautui kuntouttavaan työtoimintaan Trimma ry:n työpajaan Seinäjoella.
– Täällä oli tosi matalan kynnyksen kädentaitopaja, jossa oli turvallinen ympäristö. Pienin askelin rupesin huomaamaan omia voimavaroja, kertoo Lahti.
Vähitellen hän siirtyi kädentaitopajasta kierrätyskeskukseen, aloitti oppisopimuskoulutuksen ja haki lajitteluvastaavaksi.
Hän eteni lopulta työvalmentajaksi ja opiskelee nyt myös erikoisammattitutkintoa.
Ryhti oikenee konkreettisesti
Lahti kertoo näkevänsä työvalmentajana, että monelle muullekin käy hyvin.
Kun ihmiset saavat apua vaikeuksiinsa ja pääsevät vähitellen takaisin kiinni elämään, se näkyy heissä konkreettisesti.
– Se näkyy ryhdissä ja katseessa ja kaikessa. Ihan mielettömiä tarinoita ja kasvuja olen saanut täällä nähdä, hymyilee Lahti.
Kuntouttavassa työtoiminnassa oleellista on, että ihminen saa edetä oman tasonsa mukaan.
Suoraan työelämään astuminen ei kaikilta onnistu. Se voi päinvastoin aiheuttaa epäonnistumisia ja kierre jatkuu.
– Se, että on näitä matalan kynnyksen apurappusia, on äärettömän tärkeää, Lahti painottaa.
Lakimuutos säästöjen ja selkiyttämisen takia
Syksyllä 2025 kuntouttavassa työtoiminnassa oli mukana 12 200 ihmistä koko maassa. Edellisenä vuonna 2024 määrä oli sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mukaan noin 27 000.
Toimintaa on siis supistettu jo viime vuosina ja nyt se aiotaan nykymuodossaan lakkauttaa.
Vielä ei ole selvää, mitä on tulossa tilalle.
Videolla Trimma ry:n toimitusjohtaja Pirita Karjala kertoo tilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta.
Hallitus kertoi sosiaalipalvelujen säästöistä viime viikolla. Lakiesitys on nyt lausuntokierroksella ja muutokset tulisivat voimaan ensi vuonna.
Hallituksen esitys pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) nimeämien työryhmien työn tuloksiin.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Jutta Paavola oli mukana työryhmässä, joka pohti juuri kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuutta.
Paavola kertoo, että ajatuksena on virtaviivaistaa lakia ja kirkastaa sosiaalihuollon tehtävää.
– Työllisyyden edistäminen ei ole sosiaalihuollon ydintehtävä, vaan sitä varten ovat työllisyyspalvelut, Paavola sanoo.
Keskeisenä lähtökohtana ovat olleet myös säästöt, joita hallitus hakee uudistuksesta.
Kuntouttavan työtoiminnan kokonaiskustannukset ovat ministeriön arvion mukaan noin 98,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Mitä palveluja tilalle?
STM:n viime vuonna tekemän kyselyn mukaan vain noin kymmenen prosenttia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista olisi työkykyisiä tai valmiita siirtymään julkisiin työvoimapalveluihin.
Valmistelussa on kuitenkin katsottu, että työllistymistä edistävät palvelut kuuluvat luontevimmin työvoimaviranomaisen järjestämisvastuulle.
Valmistelussa puhutaan nyt työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tukemisesta. Puheissa on joustava ja yksilöllinen prosessi, johon sisältyy työ- ja toimintakyvyn arviointia, yksilö- ja ryhmäohjauksia, valmennusta arjessa ja erilaisissa toimintaympäristöissä.
Käytännön toteutuksesta ei ole vielä tietoa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle palveluja tuottavan Trimman kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Marika Merisalo sanoo, että työ on monelle silta takaisin yhteiskuntaan.
– Olet osa yhteisöä ja näet, mitä saat aikaiseksi päivän aikana. Kun teet merkityksellistä työtä, se on aika iso juttu, sanoo Merisalo.
Turvattomuutta ja huolta
Trimman toimitusjohtaja Pirita Karjala kertoo, että tällä hetkellä Trimmassa on parikymmentä ihmistä kuntouttavassa työtoiminnassa.
Määrä on laskenut viime vuosina, ainakin osin hyvinvointialueen säästöjen takia.
Hän on huolissaan tulevasta.
– Missä ne ihmiset sitten ovat, löytävätkö he palvelujen äärelle vai lisääntyykö syrjäytyminen?
Toiminnan lakkauttamisesta on puhuttu jo viime vuodesta lähtien myös valmennettavien kanssa. Se kuormittaa ihmisiä, joilla on jo muutenkin haasteita.
– Se tuo murhetta ja turvattomuutta, joten nyt on pyritty lähinnä rauhoittelemaan. Vielä ei ihan ole tarkkaa tietoa, joten katsotaan, mitä tässä tapahtuu, Marika Merisalo sanoo.
Pauliina Lahti pelkää, että mikäli vastaavaa työtoimintaa ei tule tilalle, lopulta ei tule myöskään säästöä. Kuormitus saattaa siirtyä terveydenhuollon palveluihin.
– En haluaisi olla näkemässä, mihin se johtaa, huokaa Lahti.