Rakennusala painostaa tänään kehysriiheen kokoontuvaa hallitusta toimenpiteisiin.
Yksi esillä ollut vaihtoehto on ollut valtion remonttituki. Vuonna 2009 valtio piristi rakennusalaa tukemalla taloyhtiöiden remontteja 10 prosentilla kustannuksista.
Viimeksi viikonloppuna tukea väläytteli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Helsingin sanomien haastattelussa. Myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen väläytti ajatusta Ylen puheenjohtajatentissä toissa viikolla.
Remonttituki olisi kipeästi kaivattu keino, rakennusalalta arvioidaan. Ala on ollut pitkään vaikeuksissa. Vuosia valmiina olleista taloista on edelleen myymättä asuntoja, ja alalta on kadonnut jopa kymmeniä tuhansia työntekijöitä.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell toivoisi hallituksen päättävän hyvin samanlaisesta tuesta kuin vuonna 2009.
– Näemme määräaikaisen tuen erittäin ajankohtaisena. Tällainen saa hankkeita liikkeelle. Kun niitä on laajasti ympäri maata, se työllistää, ja valtio saa verotuloja.
Korjausrakentamisessa kehitys on ollut Randellin mukaan yhdeksän vuosineljännestä miinuksella.
– Nyt on korkea aika valtion tulla apuun. Toki tämän lisäksi valtiolla on perusparannushankkeisiin suunnattu korkotukilaina, ja senkin ehtojen parantamista toivomme, Randell sanoo.
Tuella voisi saada tuhansia työpaikkoja
Rakennusliitto toivoo investointiavustusta.
Sadan miljoonan investointiavustus käynnistäisi jo hyvin hankkeita, arvioi Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen.
– Määräaikaisella avustuksella voisi potkaista liikkeelle hankkeita noin miljardin euron edestä. Näistä tulisi noin 400 miljoonaa euroa takaisin valtion kassaan veroina tai veroluonteisina maksuina.
Avustus toisi rakentajille työpaikkoja Palosen mukaan viidestä kuuteen tuhatta.
– Rakentamisella on isot kerrannaisvaikutukset muuhunkin talouteen. Yhden miljoonan sijoitus talon rakentamiseen tuo noin 14 henkilötyövuotta alalle töitä, Palonen sanoo.
Oikein kohdennettua tukea taloyhtiöille
Monessa taloyhtiössä on remonttisuunnitelmat jäissä joko rahoituksen puutteen tai muiden taloudellisten syiden vuoksi.
Isännöintiliiton vt. toimitusjohtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt toivoisi oikein kohdennettua tukea lainansaantihaasteiden kanssa painiville taloyhtiöille.
– Tällä olisi merkittävä vaikutus, jos se kohdistettaisiin taloyhtiöille, jotka eivät ryhtyisi hankkeisiin ilman tukea, Falck-Hvilstafeldt sanoo.
Isännöintiliitosta toivotaan, että tuen kohdistamiseen kiinnitettäisiin huomiota.
– Ei sellaisille yhtiöille, joilla ei ole lainansaantivaikeuksia ja remontteja olisi muutenkin tulossa. Mutta ei myöskään sellaisille taloyhtiöille, joilla on jo liian suuri korjausvelka.
