Syyttäjän mielestä Suomen suurimman salametsästys­vyyhdin metsästys­kieltojen pitäisi olla roimasti pidempiä

Savukukoksi nimettyä metsästysrikos­kokonaisuutta käsitellään nyt hovioikeudessa. Syyttäjä vaatii etenkin metsästyskieltojen tuntuvaa pidentämistä.

Näin aluesyyttäjät Riku-Olli Paukkeri ja Lea Koljonen perustelivat vaatimuksiaan hovioikeudessa. Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Suomen suurimman salametsästysvyyhdin käsittely alkoi Itä-Suomen hovioikeudessa Kuopiossa maanantaina.

Jutun syyttäjät ovat sitä mieltä, että tuomittujen metsästyskiellot ovat liian lyhyitä. Syyttäjä valitti hovioikeuteen metsästyskiellon pituudesta lähes kaikkien vastaajien osalta.

Rikokset tapahtuivat vuosina 2019–2023 Lapinlahdella ja sen lähikunnissa. Metsästäjät tappoivat tai haavoittivat osana vyyhtiä muun muassa susia, ahmoja, ilveksiä ja rauhoitettuja lintuja. Poliisi nimesi kokonaisuuden tapaus Savukukoksi.

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi vuosi sitten 26 miestä eri rikoksista. Viiden miehen syytteet hylättiin kokonaan.

Törkeistä metsästysrikoksista tuomittujen vankeusrangaistukset olivat ehdollisia, ja niiden pituudet olivat kuudesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Pisimmät metsästyskiellot olivat noin kolmen vuoden mittaisia.

Yhdestä törkeästä metsästysrikoksesta voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Aluesyyttäjä Riku-Olli Paukkerin mukaan käräjäoikeuden ratkaisu etenkin metsästyskieltojen osalta on virheellinen.

– Oikeus oli katsonut metsästyskiellon lyhentämiselle perusteeksi, että vastaajien aseita oli poliisin hallussa jo esitutkinnan aikana eli heillä ei ollut mahdollisuutta metsästää. Katsomme, että lain sanamuoto ei tämmöistä tunne.

Osalle vaaditaan myös kovempia rangaistuksia.

Tapauksen käsittelylle on varattu hovioikeudessa yhteensä seitsemän päivää tällä ja ensi viikolla. Hovioikeus pyrkii antamaan tapauksen tuomion kesä-heinäkuun vaihteessa.

Valtuutettu ampui sudesta tahallaan ohi

Käsittelyn ensimmäisenä päivänä muun muassa puitiin tapahtumia Lapinlahdella vuodenvaihteessa 2020–2021.

Kyse oli epäonnistuneesta sudenpyynnistä, jonka kohteena oli Luonnonvarakeskuksen pantasutena tunnettu Unna. Syyttäjä valitti tuomiosta kahden vastaajan osalta.

Syyttäjän mielestä 77-vuotias mies, entinen pitkäaikainen Lapinlahden kunnanvaltuutettu Jorma Juhani Ruotsalainen (sd.) pitäisi tuomita asiassa törkeästä metsästysrikoksesta.

Käräjäoikeus oli hylännyt syytteen, mutta tuominnut Ruotsalaisen vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen neljästä muusta törkeästä metsästysrikoksesta.

Tainnutettu susi panta kaulassa.
Kuva tainnutetusta pantasusi Unnasta vuodelta 2017. Kuva: Poliisin esitutkintamateriaali

Syyttäjä vaatii, että Ruotsalaiselle määrätty noin kolmen vuoden metsästyskielto pidennetään kymmenen vuoden pituiseksi. Syyttäjän mukaan Ruotsalaisen ehdollista vankeusrangaistusta tulisi pidentää puolella vuodella ja määrätä miehelle yhdyskuntapalvelua.

Ruotsalainen kiistää syyttäjän vaatimukset. Puolustuksen mukaan tuomiota on kohtuullistettava Ruotsalaisen saaman mediajulkisuuden vuoksi.

Yle on kertonut tuomitun nimen, koska hän oli syytettynä poikkeuksellisen laajassa rikostapauksessa ja hän toimi tekojen aikaan yhteiskunnallisena vaikuttajana kunnanvaltuutettuna.

Puolustuksen mukaan kyseessä ei voi olla törkeä metsästysrikos, koska Ruotsalainen ampui tarkoituksella sudesta ohi.

Syyttäjä vaatii myös toisen, 39-vuotiaan miehen tuomion ankaroittamista. Syyttäjän mielestä tuomittu syyllistyi törkeään metsästysrikokseen, kun hän antoi koiransa Unna-suden metsästäjien avuksi.

Käräjäoikeus oli tuominnut miehen sakkoihin avunannosta törkeään metsästysrikokseen. Syyttäjän mielestä tuomion pitäisi olla puoli vuotta ehdollista vankeutta ja vähintään viisi vuotta metsästyskieltoa. Miehen puolustus kiistää syyttäjän vaatimukset.

Salametsästäjät ampuivat Unna-suden toisella jahtikerralla tammikuussa 2021.