Noin 80 riihimäkeläistä vanhempaa, isovanhempaa ja kymmenkunta kuntapoliitikkoa kokoontui keskiviikkoiltana Pohjolanrinteen koululle keskustelemaan kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksestä.
Laskeva syntyvyys pakottaa miettimään koulujen ja päiväkotien tulevaisuutta, mutta vanhemmat haluavat yhä pitää kiinni pienistä lähikouluista.
Opetuspäällikkö Outi Ervasti ja sivistysjohtaja Jari Lausvaara esittelivät kolme päävaihtoehtoa: yhdestä alakoulusta (Lasitehdas tai Herajoki) luopuminen, Pohjolanrinteen yläkoulun lakkauttaminen tai molempien yhdistelmä. Kaikissa vaihtoehdoissa pohdittiin myös kuudesluokkalaisten sijoittumista.
Kuudesluokkalaiset halutaan takaisin alakouluihin
Tilaisuudessa yleisön vahvin yhteinen näkemys koski kuudesluokkalaisia. Lasitehtaan koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Jenni Koskivuori kertoi kahden päivän pikakyselyn tuloksista.
– Meillä oli 68 vastaajaa, ja vain kaksi vastasi, että he toivovat kuutosluokkalaisten olevan jatkossakin yläkouluissa, Koskivuori kertoi ja lisäsi uskovansa, että muista kouluista voisi tulla samanlainen mielipide.
Herajoen koulun vanhempainyhdistyksen edustaja yhtyi näkemykseen.
– Monta vuotta olemme olleet samaa mieltä, että kuudes luokka takaisin alakouluihin, jonne ne kuuluvatkin. Kouluympäristö on turvallinen, eikä tarvitse liian aikaisin kasvaa isoksi. Annetaan lasten leikkiä ja olla lapsia vielä vuoden verran.
Illan aikana kävi ilmi, että kuutosluokkalaisten siirtäminen yläkouluihin oli aikoinaan väliaikainen ratkaisu tilapulan vuoksi.
”Googlasin koulumatkan ennen muuttoa Riihimäelle”
Useissa puheenvuoroissa korostui pienten alakoulujen merkitys perheiden arjessa ja kaupungin vetovoimassa.
Pääkaupunkiseudulta muuttaneet vanhemmat kertoivat, että lähikoulun etäisyys oli ratkaiseva tekijä muuttopäätöksessä.
– Muutettiin tänne Vantaalta, ja googlasin, paljonko on alakouluun matkaa, ehkä 1,5 kilometriä. Älyttömän hyvä! Voidaan käydä kummatkin töissä, ei tarvitse huolehtia, kertoi eräs äiti Riihimäelle päätymistään.
Petra Ulvinen, joka niin ikään muutti pääkaupunkiseudulta Herajoen koulun lähistölle. Hän korosti, että helppo arki ja turvalliset koulumatkat ovat juuri niitä asioita, joita hän Riihimäellä arvostaa.
Useat vanhemmat korostivat, että pienistä, lapsen kokoisista kouluista tulisi tehdä Riihimäen vetovoimatekijä.
Herajoen koulun vanhempainyhdistyksen pöydästä nousi esiin huoli pienten ekaluokkalaisten koulumatkoista vilkkaan Mattilantien ja moottoritien välisellä alueella. Kun pieniä lapsia lähetetään kauemmas kouluun, vaaratilanteita syntyy väistämättä.
Kritiikkiä lukuja ja kiirettä kohtaan
Tilaisuudessa esitetyt oppilasmääräennusteet herättivät kysymyksiä. Erityisesti Lasitehtaan koulun oppilasmäärän dramaattinen lasku tiettyinä vuosina ihmetytti. Salissa kummasteltiin miten on mahdollista, että vuonna 2028–2029 koulun kokonaisoppilasmäärä putoaa 24 oppilaalla.
Opetuspäällikkö Outi Ervasti vakuutti, ettei taustalla ole piiloagendaa.
– Ei ole mitään pyrkimystä saada jokin koulu näyttämään pieneltä.
Sivistysjohtaja Jari Lausvaara lisäsi, että viranhaltijoilla on tarkkaa paikkatietodataa syntyvyydestä aivan osoitetasoa myöden. Julkisesti tietoa ei voi jakaa yksityisyydensuojan vuoksi.
Myös päätösten kiireinen tahti kyseenalaistettiin.
Päätös palveluverkosta kesäkuussa
Useat vanhemmat nostivat esiin kaavoituksen ja elinvoimatyön merkityksen. Herajokea on Riihimäellä pidetty yhtenä kaupungin kasvusuuntana. Alueen asukkaat kuitenkin epäilivät kuka haluaa ostaa tonttia, jos siellä ei jatkossa olekaan koulua.
Illan aikana kävi ilmi, että pienten koulujen puolustajat olisivat valmiita uhraamaan Pohjolanrinteen yläasteen, jotta oma lähikoulu saisi vielä jatkaa.
Torstaina virkahenkilöt ja valtuutetut puivat palveluverkkoa valtuustoseminaarissa. Kaupunginhallitus hioo esitystään päiväkodeista ja kouluista 18. toukokuuta. Lopullisen päätöksen palveluverkosta tekee kaupunginvaltuusto kesäkuussa.