Tiistaina saattoi lähes kuulla paukahduksen, kun Helsingin pörssi päätyi korkeimmalle tasolleen sitten loppuvuoden 2000.
Osakkeiden hintakehitystä kuvaava yleisindeksi kipusi 13 463 pisteeseen, mikä on siis lähes parasta mitä koko 2000-luku on tarjonnut. Parikymppiset osakesijoittajat eivät olleet vielä syntyneet, kun pörssi viimeksi revitteli tällaisilla luvuilla ja ylikin, ennen kuin it-kupla puhkesi lopullisesti.
Myös koronan jälkeen nousu oli voimakasta, mutta silloin yleisindeksi ei päätynyt yhtä korkealle kuin nyt.
Paukahdus kiinnostaa pörssiseuraajia, mutta muidenkaan ei kannata kääntää katsettaan pois tai sulkea korviaan. Pörssi on oma juttunsa mutta myös stetoskooppi, jolla voi kuulostella kaikuja talouden yleisestä tilasta.
Mistä Helsingin pörssin nousu kertoo? Jatkuuko kasvu vai jäytääkö epävarmuus? Kaoottiselta vaikuttavan maailmantilanteen keskellä diagnooseille on kysyntää.
Vastaajina ovat S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä ja OP-Pohjolan päästrategi Lippo Suominen.
1. Miksi Helsingin pörssillä menee nyt näin lujaa?
Wennonen-Kärnä: Nousua selittää ehkä voimakkaimmin se, että Suomi ei ole kovin riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Nyt kun energian hinta on noussut, se on tarkoittanut positiivista tuloskehitystä.
Suominen: Ehkä luottamus sodan loppumiseen, talouteen ja suomalaisiin yrityksiin on parantunut. Huolet Iranista eivät loppujen lopuksi ole olleet niin isoja kuin on pelätty. Vuoden alku oli vahvaa aikaa, odotettiin hyvää tulos- ja talouskasvua Suomeen ja muualle maailmaan. Pelättiin, että Iranin sota katkaisisi sen.
Wennonen-Kärnä: On muutama yhtiö, jotka ovat olleet syynä tähän nousuun. Neste, Nokia ja Fortum ovat nousseet todella voimakkaasti maaliskuussa, ja Nesteen tuloskasvuodotuksia on nostettu. Mutta kulutuspuoli taitaa olla edelleen aika jäissä.
Suominen: Ehkä selkeitä sodasta kärsijöitä Helsingin pörssissä ei niin paljon ole. Viimeisimpänä Nokia on noussut todella voimakkaasti, se on päässyt tekoälyhuumaan mukaan. Neste on noussut sen myötä, että öljynjalostuskapasiteetti on maailmassa todella tiukalla, ja Fortum siksi että sähkön hintojen odotetaan meillä nousevan pidemmällä tähtäimellä.
2. Voiko kasvu jatkua, ja jos niin millä ehdoilla?
Wennonen-Kärnä: Nousu jatkuu siitä syystä, että tämä [Yhdysvaltojen ja Iranin] sota varmasti päättyy lähiviikkojen aikana. Se ei ole viivasuoraa tai helppoa vaan varmasti hyvin poukkoilevaa, mutta sodan loppuminen on todella vahvassa intressissä, joten uskon vahvasti, että niin käy.
Suominen: Nyt alkaa tuloskausi, ja nähdään varmasti, että tulokset ovat edelleenkin kasvussa. Helsingin pörssissä oli monta heikkoa vuotta, mutta silloin myöskin tulokset laskivat. Viime vuoden lopussa nähtiin, että tulokset lähtivät kasvamaan ja sen odotetaan jatkuvan. Tuloskasvu vaatii tietysti sitä, että talouskasvu jatkuu.
Wennonen-Kärnä: Osakemarkkina on jo lähes täysin hinnoitellut sodan päättymisen, eli tarvittaisiin jokin uusi ajuri, joka saisi markkinan tästä eteenpäin nousuun. Tuloskausi saattaa olla sellainen, jos nähdään niin vahvaa tuloskehitystä kuin ennusteissa.
3. Maailma on kuitenkin epävarma, miten se vaikuttaa?
Wennonen-Kärnä: Kyllä tämä sota on aiheuttanut sen, että luottamus on aika heikko tällä hetkellä. Vähän aikaa tässä vielä vaaditaan, ja tässä saattaa olla vielä montaa suuntaa ennen kesää. Sodan ja konfliktin myötä arvostukset ovat laskeneet, joten lähtökohdat nousulle ovat kuitenkin hyvät.
Suominen: Tämä on ollut taas loistava oppitunti siitä, että tulee huonoja uutisia, mutta viimeinen kysymys on, miten paljon se vaikuttaa maailmantalouteen ja halutaanko ongelmista päästä yli. Kyllä niistä halutaan päästä. Vastoinkäymisiä on ennenkin ollut matkan varrella, mutta sen kestäminen ja osakkeiden päällä istuminen on ollut voittajastrategia kerta toisensa jälkeen.
Wennonen-Kärnä: Kun kuluttajakin vapautuu kuluttamaan, meillä on kaikki mahdollisuudet sille, että Suomikin on nousijoiden joukossa. Jos rahavirtoja valuu ulos Yhdysvalloista ja kääntyy kotimarkkinoille, noususta voi tulla laaja-alaisempaa.
