ABU DHABI / DUBAI Tutkija Ebtesam AlKetbin valtavasta työhuoneesta avautuu seinän kokoinen näköala Persianlahdelle. Juuri nyt meren yllä ei lennä iranilaisia ohjuksia eikä drooneja, sillä voimassa on kaksiviikkoinen tulitauko.
Utuinen ilma kätkee sadat rannikolle ankkuroidut laivat, jotka odottavat turvallista pääsyä Hormuzinsalmen kautta maailmalle.
– Sodan pahin seuraus on, että Iran tajusi voivansa käyttää Hormuzinsalmea kiristääkseen koko aluetta, AlKetbi sanoo Ylen haastattelussa.
AlKetbi on koko Arabian niemimaalla tunnettu ulkopolitiikan asiantuntija. Hän johtaa perustamaansa Emirates Policy Center -tutkimuslaitosta Yhdistyneiden arabiemiraattien pääkaupungissa Abu Dhabissa.
Hän ei peittele sitä, että Yhdysvaltain ja Israelin isku Iraniin oli järkytys alueen maille, jotka yrittivät viimeiseen asti estää sodan syttymisen.
– Persianlahden arabimaat olivat shokissa, kun Iran alkoi tulittaa niitä, AlKetbi sanoo.
Arabimaat olivat AlKetbin mukaan vakuuttaneet Iranille, etteivät ne anna Yhdysvaltain käyttää Persianlahden tukikohtiaan sodassa Irania vastaan. Ainakin Kuwaitista on kuitenkin laukaistu ohjuksia Iraniin.
Iranin kosto on ollut raju.
Sodan aikana Arabiemiraattien ilmapuolustus on tähän mennessä tuhonnut tai yrittänyt torjua yli 500 iranilaista ohjusta ja yli 2 200 droonia.
Maa ei paljasta, kuinka suuri osa Iranin ilmaiskuista osui kohteisiinsa.
Iranin iskuissa on kuollut 13 ihmistä ja loukkaantunut 224. Suurin osa heistä on siirtotyöläisiä, joita on lähes 90 prosenttia maan väestöstä.
Iran on iskenyt Arabiemiraatteihin enemmän kuin Israeliin tai mihinkään muuhun Lähi-idän maahan.
Jutun alussa olevalla videolla AlKetbi kertoo, että hänen mielestään Arabiemiraateista tuli Iranin ykkösvihollinen, koska se on edistyksellinen ja suvaitsevainen muslimimaa.
Se on Iranin vanhoillisille šiiajohtajille vaarallinen esimerkki.
– Olemme yrittäneet kesyttää tätä hallintoa, jota kutsumme paholaiseksi, AlKetbi sanoo ja naurahtaa.
Hän huomauttaa, että katkeruus ei kohdistu Iranin kansalaisiin, joita Arabiemiraateissa asuu noin 100 000.
Se ei liioin kohdistu Iraniin valtiona, vaan sen nykyiseen ääriuskonnolliseen hallintoon, joka on AlKetbin mielestä turvallisuusuhka koko Lähi-idälle.
Tutkija Iranin hallinnosta: ”Jos tapat yhden, esiin nousee 20”
Kun Persianlahdella nyt vallitsee hauras tulitauko, Yhdistyneet arabiemiraatit haluaa ohjata kohtaloaan ja vaikuttaa mahdollisimman paljon Yhdysvaltain ja Iranin mahdollisen rauhansopimuksen sisältöön.
– Trump ei ole vielä voittanut, mutta ei liioin Iran, sillä mitään ei ole sovittu, vaan konflikti on vain jäädytetty, tutkija AlKetbi muistuttaa.
Toinen asia sitten on, kuunteleeko Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, mitä Persianlahden arabivaltiot haluavat.
– Nyt on oltava tarkkana. Kumpaankaan osapuoleen ei voi luottaa, ei Trumpin eikä Iranin puheisiin, AlKetbi sanoo.
Eikä Trump AlKetbin mielestä ole ymmärtänyt, millaisen hallinnon kanssa hän on tekemisissä.
Iranin johtajien tappaminen ei riitä.
– Iranin hallinto on monikerroksinen. Jos tapat yhden, esiin nousee 20. Jos tapat 20, esiin nousee 200.
Arabimaat ovat pulassa, jos Hormuzinsalmea ei saada auki
Arabiemiraatit ja muut arabimaat haluavat ehdottomasti, että Yhdysvallat palauttaa merenkulun vapauden Hormuzinsalmessa, sillä se on Persianlahden pikkumaiden elämänlanka maailmanmarkkinoille.
– Hormuzinsalmen tilanne on meille tärkein, AlKetbi sanoo.
Jos salmen avaaminen ei sisälly rauhansopimukseen, Arabiemiraatit ei AlKetbin mukaan hyväksy rauhansopimusta ja panee itse toimeksi.
Persianlahden arabimaat yrittivät jo saada läpi YK:n turvallisuusneuvostossa päätöslauselman, joka olisi laillistanut kansainväliset toimet salmen avaamiseksi. Yritys kilpistyi Venäjän ja Kiinan vastustukseen.
Arabiemiraateissa pettymys oli kova.
– Kansainvälinen järjestelmä ei tullut avuksi, se epäonnistui surkeasti, AlKetbi sanoo.
Arabiemiraatit osallistuisi USA:n operaatioon
Hormuzinsalmen tärkeyttä korostaa myös Arabiemiraattien presidentin ulkopoliittinen neuvonantaja Anwar Gargash, jonka mediatapaamiseen Yle osallistui pääsiäisenä Dubaissa.
Gargash on maan entinen ulkoministeri ja yhä keskeinen ulkopolitiikan vaikuttaja.
– Mikään maa ei voi pitää panttivankina Hormuzinsalmea, Gargash sanoo.
Gargash haluaa kuitenkin muotoilla tarkasti, miten Arabiemiraatit on valmis toimimaan estääkseen sen.
– Emme ole valmiita toimimaan merivoimina, mutta osallistumme mihin tahansa Yhdysvaltain johtamaan kansainväliseen operaatioon merenkulun turvaamiseksi Hormuzinsalmessa. Olemme valmiita hoitamaan osamme, Gargash sanoo.
Arabiemiraattien tilanne ei ole aivan yhtä vaikea kuin vaikkapa Qatarin, Bahrainin ja Kuwaitin, sillä Arabiemiraateilla on rannikkoa myös Hormuzinsalmen toisella puolella Omaninlahdella.
– Olemme varautuneet jo pitkään, koska meillä on Fujairan satama Omaninlahden puolella. Voimme lähettää öljymme sinne, tutkija AlKetbi sanoo.
Käytännössä satamakapasiteetti Fujairassa ei riitä kuin osalle maan ulkomaankaupasta.
Hormuzinsalmen vapauttamisen lisäksi Arabiemiraateilla on toinenkin ehto pysyvälle rauhalle: Iranin tukemille liittolaisille Hizbollahille Libanonissa ja hutheille Jemenissä on tehtävä jotain, jotta ne eivät voi toimia Iranin valtioterrorismin jatkeina.
Vinkki Suomelle: Varautukaa pahimpaan
Pienen Arabiemiraattien asema suuren Iranin naapurina on samantapainen kuin Suomen ja Baltian maiden asema Venäjän naapurina.
Iso naapuri aiheuttaa jatkuvasti ongelmia ja on pikkumaille merkittävä uhka.
Siksi tutkija AlKetbillä on neuvo myös Suomelle.
– Teidän on oltava valmis kaikilla tasoilla. Ei kukaan odottanut Ukrainan sotaa. Se oli strateginen shokki. Niin tämäkin. Olkaa valmiita kaikkein pahimpaan.
Arabiemiraateissa kriisinkestävyys osoittautui ainakin toistaiseksi melko hyväksi. Yhteiskunnan perustoiminnot eivät kaatuneet. Sähköä ja vettä on riittänyt normaalisti.
Vielä ei ole kuitenkaan aika huokaista helpotuksesta. Eikä edes silloin, jos Yhdysvallat ja Iran sopivat rauhasta.
– Sodan loppuminen ei tarkoita, etteikö uutta kriisiä tulisi, koska elämme maailmassa, jota ei voi ennustaa. Maailma on epävarma. Aina pitää olla varautunut kaikkeen, AlKetbi sanoo.