Gáregasnjárgga gilidállu dievihii cuoŋománu 9. beaivve, go olbmot ledje boahtán gullat Deanu luossadilis. Luondduváriidguovddáža dutki Panu Orell muitalii ođđasamos dutkanbohtosiid. Sus eai lean gal buorre ođđasat muitalit.
– Luossadilli Deanus lea leamaš hui heittot juo jagi 2019 rájes, vaikko diibmá geasset Detnui gorgŋoge guokte gearddi eanet luossa go ovddit jagi, dadjá Orell.
Luke statistihkaid mielde Detnui gorgŋo diibmá sullii 15 000 luosa, muhto luossanáli buorráneapmi albma láhkái gáibidivččii, ahte unnimusat 30–40 000 luosa goargŋošedje Detnui.
Eanaš luossaveajehiin jápmet oanehis áiggis dan maŋŋá go leat njiedjan merrii. Doppe leat iešguđetlágán dávddat ja parasihtat mat fallehit, go veajet sirdašuvva jogas sáltečáhcái, čilge Orell.
– Go luosaveajet manná merrii, de dat dárbbaša dalán rivttes biepmu ja dat galgá leat doarvái. Luossa deaivida doppe stuorra hástalusaid. Jus mearas lea heajos dahje hedjonan dilli, de dat mearkkaša dan ahte luossa ceavzá heajubut mearas.
Luossamoraš joatkašuvvá ain
Báikkálaččat guldaledje Orella morašmielain álooivviid. Deanu lea mearkkašan ovdal eallima ja birgejumi. Dál ferte hárjánit dasa, ahte ovddeš valljivuođa áiggit eai dáiddeš šat boahtit.
– Dathan gal dolin lei hirbmat deaŧálaš ášši. Giđđa go bođii ja čáhci leahkkasii, dat lei joga ala dieđusge guoli bivdit, muittaša Sofe Hánsa, Hans Niittyvuopio.
Maiddái Elle Ovllá Jarmo, Jarmo Rasmus muitá, ahte luossa ja maiddái eará guolit ledje dehálaš borranguolit bearrašiidda. Dalle eai lean gávppit, gos viežžat gárvves borramuša, árvalastá son.
– Goatnil lei juohkehaččas ja dat álge bivdit. Dalle eai lean mikroborramuččat gávppis, maid eatnit ledje sáhttit vuolgit viežžat numo dán áigge eatnit, láhttesta Elle Ovllá Jarmo.
Hánssa Ovllá Hánsa, Hans Kitti guldalii ja oassálasttii viššalit ságastallamii. Sutnje lei buorre gullat, makkár dilis Deanu luossa lea.
– Dát lea buorre dilálašvuohta go olbmot leat čohkiidan deike. Oaidnit leš mo geavvá luossadillái, ii várra mu eallináigge buorrán.
