GAZAN KAUPUNKI/HELSINKI Sodan jäljet näkyvät kaikkialla Gazan kaupungin keskustassa. Kotinsa menettäneet asuvat teltoissa teiden varsilla ja rakennukset ovat joko raunioina tai vaurioituneet.
Katukuvassa on myös uutuuttaan kiiltäviä ravintoloita ja kahviloita. On uusia ruokakauppoja, joiden hyllyt ovat täynnä makeisia.
Useimmat Al-Wahda-kadulla sijaitsevan Chef Hamada -ravintolan pöydistä ovat kuitenkin tyhjiä.
– Kauppa käy huonosti, ravintolan omistaja Hamada Arif kertoo Ylelle.
Gazalainen Muhammad Abu Zaid kertoo, että on käynyt kahvilassa koko aselevon aikana vain kolme tai neljä kertaa.
– Ennen vietimme paljon aikaa rantakahviloissa. Nyt suurin osa on kiinni eikä jäljellä oleviin ole varaa. Ravintoloitsijat perustelevat korkeita hintoja kalliilla vuokrilla ja sähkölaskuilla, Zaid sanoo.
Zaid sanoo, ettei hänellä ole joka päivä varaa ruokaostoksiin. Kilo tomaatteja voi maksaa mitä tahansa 20 ja 50 shekelin, eli kuuden ja 14 euron välillä.
– Miksi maksaisin 20 shekeliä kupillisesta pikakahvia?
Klikkaamalla saat kuvat suuremmiksi ja kuvatekstit esiin:
Gazan jälleenrakentamista ei ole juuri saatu edes aluilleen lokakuussa solmitun aselevon jälkeen. Israel jatkaa Gazan pommittamista.
Kun muu jälleenrakennus jumittaa, mistä kalliit kaupat ja ravintolat ovat raunioiden keskelle putkahtaneet?
Osa rikastui avustusrekkojen ryöstöillä
Gazaan on syntynyt uusi, pieni eliitti, joka vaurastui sodan aikana muun muassa ryöstelemällä avustusrekkoja ja myymällä elintarvikkeita riistohintaan. Näin sanoo tutkija Majid Abusalama sanoo Ylen haastattelussa Helsingissä.
Israelin asettamat avustuskuljetusten rajoitukset ovat kiihdyttäneet vähäisten elintarvikkeiden hinnannousua.
Uusien yritysten omistajien joukossa on myös niitä, joilla oli yritystoimintaa jo ennen sotaa. Abusalaman mukaan palveluiden perustaminen on lähes ainoa keino harjoittaa Gazassa yritystoimintaa.
– Suurin osa vanhasta talouseliitistä on kuitenkin lähtenyt Gazasta, Abusalama sanoo.
On näyttöä siitä, että Israel tuki merkittävintä ryöstöjengiä, Etelä-Gazassa toiminutta Yasir Abu Shababin johtamaa aseryhmää, vuosina 2024–2025. Abu Shabab kuoli viime joulukuussa aseryhmien välisessä yhteenotossa. Israel on väittänyt käyttäneensä ryhmää vain avustuskuljetusten suojelemiseen.
Alla olevalla videolla Abusalama kertoo ilmiöstä:
Gazasta kotoisin oleva Abusalama on Suomen Palestiina-verkoston Sumudin puheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston Palestiina-tutkimusryhmän tutkija. Abusalaman tekeillä oleva väitöskirja käsittelee Israelin sotatoimien vaikutusta muun muassa Gazan ruokakulttuuriin.
Abusalama seuraa Gazan arkea muun muassa siellä olevien perheenjäsentensä ja ystäviensä välityksellä.
Koska Israel on tuhonnut suurimman osan Gazan viljelymaista, alueen ruokahuolto on yhä riippuvaisempaa tuonnista.
Palestine Economic Policy Research Institute (MAS) -tutkimusinstituutista kerrotaan Ylelle sähköpostitse, että Israel on antanut tuontiluvan vain muutamalle palestiinalaiselle toimijalle. Nyt pienellä ryhmällä on epäsuhtainen ote Gazan markkinoista, hinnoittelusta ja tuotoista.
Nämä tuotot on investoitu aselevon aikana muun muassa ravintoloihin ja kauppoihin.
Kauppojen hyllyt eivät kuvaa todellisuutta
Israel ja Israelia tukevat tahot ovat toisinaan pyrkineet esittämään kuvamateriaalia kauppojen täysistä hyllyistä todisteena siitä, ettei Gazassa nähtäisi nälkää.
Ruokaturvattomuus ja aliravitsemus ovat Gazassa yhä hyvin todellisia ilmiöitä.
– Perheenjäseneni menevät yhä nälkäisinä nukkumaan, Abusalama kertoo.
Israel ei edelleenkään päästä sisään aseleposopimuksen mukaista määrää avustusrekkoja.
Huomionarvoista on niiden rekkojen sisältö, joita Israel on päästänyt Gazaan: suuri osa niistä on kuljettanut kaupallisia tuotteita, kuten peruselintarvikkeita, mutta myös paljon ei-välttämättömiä tuotteita.
– Nämä rekat tuovat sipsejä, keksejä ja suklaata. Mitä me niillä teemme? Tämä ei ole ravitsevaa ruokaa, Majid Abusalama sanoo.
Lokakuussa voimaan astuneen aselevon ensimmäisinä viikkoina jopa 80 prosenttia Gazaan päästetyistä rekoista oli Israelin armeijan alaisen koordinaatiotoimiston (COGAT) mukaan kaupallisia. Keskimäärin kaupallisten rekkojen osuus on COGAT:n mukaan ollut 35 prosenttia kaikista kuljetuksista aselevon alusta helmikuuhun asti.
Klikkaamalla saat kuvat suuremmiksi ja kuvatekstit esiin:
Suurimmalla osalla gazalaisista ei ole varaa ostaa ruokakaupoissa ja markkinoilla myytäviä tuotteita.
Gazan talous on käytännössä romahtanut. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi (UNCTAD) sanoi marraskuussa, että se on menettänyt 87 prosenttia arvostaan, ja että työttömyys on noussut 80 prosenttiin.
Alla olevalla videolla Majid Abusalama kertoo, miten gazalaiset maksavat ostoksiaan:
Käteispula ja digitaalisiin maksutapoihin siirtyminen ovat tuoneet mukanaan omat ongelmansa.
MAS-instituutin mukaan Gazaan on syntynyt epävirallinen käteisen musta pörssi ja ”käteismuuntomarkkina”, jossa yksityishenkilöt tai yritykset ottavat 30–50 prosentin palkkiota talletusten muuttamisesta käteiseksi.
Gazalaiset kaipaavat normaalia elämää
Kolikon toinen puoli on gazalaisten tarve normaalille arjelle.
Uudet ruokapaikat tarjoavat hengähdystauon sodan ja humanitaarisen kriisin keskellä asuville gazalaisille.
Majid Abusalaman mukaan erityisesti yhdessä syöminen on tärkeä osa palestiinalaista kulttuuria ja yhteisöllisyyttä.
Alla olevalla videolla Abusalama kertoo, mitä suomalaistenkin tulisi ymmärtää näiden paikkojen merkityksestä:
Chef Hamada -ravintolan omistaja Hamada Arif kertoo, ettei köyhyys ole ainoa asiakasvirtoja tyrehdyttävä tekijä. Ihmisten on hyvin vaikeaa liikkua paikasta toiseen.
– Ihmiset pelkäävät liikkua pimeän tultua. Eilenkin Israel teki ilmaiskun kahvilaan, Arif sanoo.
Arif puhuu iskusta, joka osui Gazan ranta-alueella sijaitsevan kahvilan lähelle ja tappoi viisi ihmistä. Israel on tappanut Gazassa yli 760 palestiinalaista sen jälkeen, kun se oli sopinut aselevosta Hamasin kanssa lokakuussa.
Haastattelut, kuvat ja videot Gazan kaupungissa hankki kuvajournalisti Abud Abusalama.