Sähkön kantaverkko Etelä-Suomessa alkaa olla täynnä, toteaa Fingridin kantaverkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo.
Datakeskusten kyselyjä sähköverkkoon liittymisestä on tullut satoja. Jyrinsalo kertoo, että kyselyt ylittävät jo kolminkertaisesti Suomen nykyisen huippukulutuksen.
Kantaverkko kuljettaa sähköä suurjännitteisillä voimajohdoilla voimalaitoksilta eri puolilla maata paikallisiin jakeluverkkoihin, jotka jakavat sähkön koteihin ja yrityksiin.
Viime aikoina on uutisoitu muun muassa kolmen suuren datakeskushankkeen etenemisestä Kanta- ja Päijät-Hämeessä: Lahdessa, Forssassa ja viimeisimpänä Janakkalassa.
Yle uutisoi perjantaina, että myös Pohjanmaalle tulee uusi datakeskus:
Kysyimme, pystyykö Suomen sähkönsiirtojärjestelmä vastaamaan kasvavaan kysyntään.
Fingrid: ”Mieletön lukema”
Kantaverkkoa on vahvistettava, jotta siihen saadaan liitettyä lisää suuria, paljon sähköä kuluttavia yksiköitä, toteaa Jyrinsalo.
Tilanne on poikkeuksellinen.
Datakeskuksia kehittävät yritykset ovat laittaneet Fingridille kyselyitä verkkoon liittymisestä yhteensä jo yli 50 000 megawatin edestä. Suomen sähkönkulutuksen huippu on nyt 15 000 megawattia.
– Tämä on ihan mieletön lukema. Mutta on selvää, että nuo kaikki datakeskukset eivät Suomeen tule, sanoo Jyrinsalo.
Hänestä realistisempi arvio on, että kyselyistä toteutuu noin kymmenen prosenttia. Jo se tarkoittaisi 5 000 megawatin lisäystä Suomen sähkönkulutukseen. Tämä on kolmasosa nykyisestä huippukulutuksesta.
Sähköä on – mutta väärässä paikassa
Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä tuulivoiman tuotantoa, muistuttaa Jussi Jyrinsalo. Rakenteilla on muutakin uusiutuvaa energiaa ja pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellaan uutta ydinvoimaa.
Kriittinen ongelma on sijainti.
Suomessa uhkaa syntyä tilanne, jossa sähköä on riittävästi, mutta sitä ei pystytä siirtämään.
Suomessa sähköntuotanto keskittyy länsirannikolle ja Pohjois-Suomeen, jonka kautta tuodaan myös tuulettomina hetkinä sähköä Ruotsista.
Datakeskukset ja muut paljon sähköä kuluttavat yksiköt hakeutuvat mielellään Etelä-Suomeen, lähelle pääkaupunkiseutua ja hyviä liikenneyhteyksiä.
– Meidän toive on, että nämä isot kulutuskohteet hakeutuisivat lähemmäksi vahvaa tuulivoiman tuotantoaluetta. Silloin välistä jäisi pois satojen kilometrien voimajohtojen rakentaminen, Jyrinsalo sanoo.
Isojen yksiköiden rakentamista pitäisi Jyrinsalosta luvituksilla ohjata sinne, minne niitä on kätevintä rakentaa.
– Nyt liityntäkyselyissä kulutus näyttää siltä, että maa on kuin haulikolla ammuttu. Etenkin Etelä-Suomessa joka puolella on datakeskushankkeita.
Verkon vahvistamiseen yli 5 miljardia
Fingridillä on meneillään historian suurin investointiohjelma. Kantaverkon kehittämiseen panostetaan 5,2 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Eniten sähkönsiirron kapasiteettia lisätään linjoilla, jotka kulkevat länsirannikolta etelään. Tärkeimpiin hankkeisiin kuuluu Lakeuslinja, joka vedetään Pohjanmaalta Helsingin kylkeen.
Aika on tiukilla.
Yhden voimajohdon toteuttaminen kestää keskimäärin 7–8 vuotta. Aikaa kuluu muun muassa luvitukseen ja ympäristövaikutusten arviointiin.
Fingridin Jussi Jyrinsalo toteaa, että onneksi datakeskusten sähköntarve kasvaa asteittain vuosien kuluessa toiminnan käynnistymisestä. Esimerkiksi terästehdas puolestaan rysähtäisi heti verkkoon koko huippukulutuksellaan.
Mitä sähkön hinnalle tapahtuu?
Nyt Suomi on yksi sähkökaupan hinta-alue. Se tarkoittaa, että tukkusähkö maksaa saman verran Hangosta Utsjoelle.
– Pahimmillaan tulevaisuudessa olisi ehkä pakko lähteä jakamaan maata erilaisiin hinta-alueisiin, Jyrinsalo sanoo.
Ruotsissa on neljä hinta-aluetta. Ero sähkön hinnassa pohjoisen ja etelän välillä voi olla huomattava. Norjassa alueita on viisi.
Nykyisen lainsäädännön mukaan Suomen jakaminen hinta-alueisiin ei ole mahdollista. Jos sähköverkko ei pysy perässä, lainsäädäntöä saatetaan joutua muuttamaan.
Jyrinsalo ei usko, että datakeskusten tulo nostaa esimerkiksi kuluttajille myytävän sähkön keskihintaa dramaattisesti.
Sen sijaan hinta voi tulevaisuudessa vaihdella voimakkaammin.
– Kun yhä suurempi osa sähköntuotannosta perustuu uusiutuviin lähteisiin, niin sähkö on halpaa, kun tuulee tai paistaa – ja päinvastoin. Sähkönkulutus ei pysty joustamaan mukana, ja silloin tulee enemmän hintapiikkejä.
Verkossa ei ole myytävää
Sähköverkon kapasiteetin alkaessa loppua Fingridin on pakko miettiä uudestaan sitä, kuka verkkoon voi missäkin liittyä.
Esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä myydään käytännössä ei-oota, kun odotellaan uusia järeitä yhteyksiä länsirannikolta.
Jyrinsalo laskee, että kapasiteettia verkossa alkaa olla paremmin vuodesta 2029 alkaen.
– Nyt kun myydään liittymiä, puhutaan tulevista kapasiteeteista. Ei meillä verkossa ole enää ylimääräistä, mikä voitaisiin tuosta vain myydä pois.
Aiempi ”ensin tullut, ensin palveltu” -periaate on osoittautunut ongelmalliseksi, kertoo Jyrinsalo. Periaate tarkoittaa, että ensin ehtivä toimija voi haukata alueen verkon kapasiteetista leijonanosan.
Tulevaisuudessa Fingrid jättäisi olemassa oleville asiakkaille kasvunvaraa. Jäljelle jäävä kapasiteetti jaetaan paloihin niin, ettei yksi toimija kahmaise kerralla kaikkea.
Esimerkiksi puolustusteollisuuden tai kotimaisen teollisuuden asettaminen etusijalle vaatisi Jyrinsalon mukaan poliittista ohjausta.
– Se vaatii sitten jo jotain oy Suomi ab -tasoista toimenpideohjelmaa. Verkkoyhtiön on vaikea lähteä sitä tekemään yksin.
Siirtolinjoja ja sähköntuotantoa siis tarvitaan valtavasti lisää.
Voiko Etelä-Suomesta tulla teollisuusalue, joka on täynnä sähköntuotantoa ja sähkönsiirtoverkkoa?
– Noh, lukemat tuntuvat hurjilta, kun kyselyitä datakeskuksista on niin paljon. Se, mitä lopulta toteutuu, voi olla loppupeleissä paljon järjellisempi lukema.
Jussi Jyrinsalo muistuttaa, että Suomi tarvitsee kasvua ja teollisia työpaikkoja.
– Käytetään tilaisuus hyväksemme ja juostaan perässä. Nostetaan kädet pystyyn vasta sitten, jos tulee liian kiire.