Kannabispohjaiset lääkkeet ovat marginaalissa ja kiistanalaisia. Suomessa reseptejä määrätään parisataa vuodessa, ja luvussa ovat mukana erityisluvalliset valmisteet myyntiluvallisten lisäksi.
Yle lähti selvittämään suomalaisten asiantuntijoiden mietteitä kannabispohjaisista lääkkeistä.
Maailmalla on menossa lukuisia kannabispohjaisten lääkevalmisteiden tutkimuksia.
– Tutkittavana on lähinnä valmisteiden vaikutus kipuun, ja rahoitus tulee valtaosin säätiöiltä, kertoo Itä-Suomen yliopiston farmakologian dosentti Markus Storvik.
Lisää korkeatasoista tutkimusta tarvitaan, sanoo Helsingin yliopiston neurofarmakologian dosentti Samuel Kohtala. Tutkimustulosten tulkinta aiheuttaa sekin päänvaivaa, koska tutkimusasetelmat eivät aina ole vertailukelpoisia.
Fimea: Reseptejä määrätään parisataa vuodessa
Riidatonta lienee se, että joitakin MS-tautipotilaita ja kovista kivuista kärsiviä kannabislääke auttaa.
Fimea on lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. Maria Paile-Hyvärinen toimii Fimean ylilääkärinä, ja hän on kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri.
Paile-Hyvärisen mukaan Suomessa on kaksi myyntiluvallista kannabispohjaista lääkevalmistetta, joista toinen on tarkoitettu MS-taudin aiheuttaman lihasjäykkyyteen ja toinen, pitkälle puhdistettu CBD-öljy, harvinaisten epilepsiamuotojen hoitoon.
Sativexia saa toimittaa MS-potilaille vain neurologian erikoislääkäreiden tai neurologian alan sairaalayksikön lääkärin määräyksellä tai näiden aloittamaan jatkohoitoon. Epilepsian hoitoon perehtyneelle lääkärille puolestaan kuuluvat Epidyolex-hoito ja sen valvonta.
Paile-Hyvärinen kertoo, että Sativexin vuosikulutus viittaa siihen, että Suomessa on muutamia kymmeniä potilaita vuodessa. Määrä näyttäisi olevan lähinnä laskusuuntainen.
Epidyolexia käyttää reilu sata potilasta vuodessa. Tämä määrä on noususuuntainen.
Lääkärin vastuu on suuri, jos käytössä on erityislupavalmiste
Kannabispohjaisten valmisteiden erityislupia puolestaan on alle sata vuodessa, ja määrä on viime aikoina pysynyt melko tasaisena.
Fimean erityisluvalla voi määrätä tietyllä tavalla valmistettuja ja kuivattuja kannabiskukkia.
– Näiden valmisteiden laatua tai näyttöä tehosta ja turvallisuudesta ei ole lääkevalvontaviranomaisen toimesta arvioitu eikä hyväksytty, korostaa Fimean ylilääkäri.
Jos myyntiluvallisella valmisteella ei saavuteta tavoiteltua hoitotulosta, voi myyntiluvattomalle valmisteelle hakea potilaskohtaista erityislupaa. Tässä lääkärin vastuu hyödyn ja haitan puntaroimisesta on erityisen suuri, painottaa Paile-Hyvärinen.
HUSin Kipupoliklinikka: Teho on huono, aihe kuuma
Helsingistä HUSin Kipuklinikan ylilääkäri ja linjajohtaja Katri Hamunen vastaa napakasti.
– Kannabis tuntuu olevan edelleen kuuma aihe, vaikka lääketieteellisesti sen merkitys kivun hoidossa on hyvin vähäinen.
Mielenkiintoista linjajohtajasta on kannabiksen asema eri maissa. Sitä pidetään lääkkeenä, sallittuna nautintoaineena sekä kiellettynä huumeena.
Kannabikseen yleensä liittyy politiikkaa sekä rahaa. Hamusen mukaan esimerkiksi Kanadassa ja Israelissa taloudelliset tavoitteet ovat suuret.
Tanskassa puolestaan politiikka on näytellyt suurta osaa.
Hamunen toteaa, että lääketieteellinen näyttö ei tue kannabiksen käyttöä minkään kiputilan hoidossa huonon tehon vuoksi. Eniten tutkittu käyttöaihe on hermovauriokipu.
Tästä tehosta potilaat, esimerkiksi niin sanotuista aavesäryistä kärsivät, saattavat olla aivan eri mieltä – ja Tanskasta päästäänkin sitten Turkuun.
Turku seuraa Tanskaa – apulaisylilääkäri: ”Emme kategorisesti käytä”
Tyksin Kipupoliklinikan apulaisylilääkäri Joni Eriksson kertoo, että kattavan nykytutkimusnäytön perusteella kannabiksen ja kannabinoidien käytön haitat ylittävät hyödyt kivun hoidossa.
– Tästä syystä emme kategorisesti käytä kannabispohjaisia valmisteita kivun hoitoon, mutta jokainen potilas arvioidaan yksilöllisesti, Eriksson tähdentää.
Hän kuitenkin lisää, että Turussa seurataan tiiviisti kliinisiä kokemuksia maista, joissa käyttö on laajempaa, kuten Tanskassa. Tyksin Kipupoliklinikka on valmis päivittämään käytäntöjään näyttöjen perusteella.
Pirkanmaa: Hintakin on este
Pirkanmaan hyvinvointialueen vastaavalta johtajaylilääkäriltä Sirpa Rainesalolta Yle saa uutta tietoa. Hänen mukaansa MS-taudin aiheuttamaa jäykkyyttä on aikuisilla satunnaisesti hoidettu Sativexillä.
Rainesalo arvelee, että hinta on voinut olla este pitkäaikaiselle käytölle.
– Emme tunnistaneet yhtään, jolla valmiste olisi ollut pitkään käytössä. Lääkkeellä ei ole korvattavuutta. Sitä on voitu kokeilla lisälääkkeenä. Myös yksittäisiä vaikeaa epilepsiaa sairastavia lapsia on osin hoidettu kannabispohjaisella lääkkeellä.
Tutkija: Ylivarovaista lääkemääräämistä
Farmakologian dosentilla Markus Storvikillä on tietoa kannabispohjaisten lääkkeiden käytöstä Suomessa.
– Suomessa käyttö on ylivarovaista, mikä on osin näytön virhetulkintaa, jossa myös jo saatu heikko näyttö tulkitaan tai halutaan tulkita olemattomaksi näytöksi, toisin kuin monissa muissa maissa, latelee Storvik, joka seuraa kenttää.
Hän arvostelee myös virkamiehistön vanhaa asennetta, joka hänestä ylikorostaa päihdeassosiaatiota. Tämä nostaa käytön kynnystä yksilön hoitokokeiluun Suomessa korkeammalle kuin verrokkimaissa.
MS-tauti aiheuttaa lihasjäykkyyttä. Siihen kannabispohjainen lääke voi auttaa. Ylen aamun video on marraskuulta: