Maŋimuš jagiid áigge leat boahtán máŋga boazodollui laktásan rihkkosa ovdan Sámis. Eiseválddit leat dutkan ovdamearkka dihte suolavuođaid, behttosiid ja ruhtabassama.
Sámi bálgosat -searvi dubme nannosit rihkolaš doaimmaid. Searvi ii goittot sáhte dađi eambo váldit beali áššiide iige sáhte kommenteret mange ovttaskas dáhpáhusa, muitala searvvi ságadoalli Tiina Sanila. Sanila hállá boazosuolavuođain almmolaš dásis
Son eaktuda eiseválddiid, ahte sis lea dárbbašlaš áššedovdamuš ja máhttu dutkat boazodollui laktáseaddji rihkkosiid.
– Searvi muittuha, ahte gažaldagas lea máŋggadáfot fenomena, mii guoskkaha boazodoalliid iešguđet láhkai.
Boazosuolavuođa guoski ášši Báišduoddara bálgosis gieđahallan álgá dáid beivviid Lappi gearretrievttis. Nuppi, viidásot suolavuođa ášši dutká Suoma guovddášrihkkusboles. Dasa lassin leat leamašan spirevahágiidda laktásan behttosat Anáris ja Eanodagas, main leat addon duomut.
Sámebálgosat ballet, ahte bolesis ii leat doarvái resursa dutkat boazosuolavuođaid
Yle árat almmustahttin analysas geažiduvvo, ahte boazodollui laktáseaddji rihkkosiid lea váttis dutkat ja dain hárve almmuhit bolesii.
Statistihkaid mielde Lappi bolesis lea leamašan maŋimuš logi jagi áigge 26 boazosuolavuhtii laktáseaddji ášši dutkanláhkai. Bealli dain dutkamušain lea heaittihuvvon, go sivalaš ii leat gávdnon. Dušše guhtta dáhpáhusa dain lea ovdnánan áššáskuhttimii. Statistihka ii goit áibbas doala deaivása, go Suoma lágas ii leat sierra rihkkusnamahus boazosuolavuohta.
Tiina Sanila muitala, ahte sámebálgosiid gaskkas lea leamašan eahpádus das, mo boles bastá dutkat boazosuolavuođaid.
– Sámebálgosiin leamaš oaidnu, ahte boazobolesa virggi heaittiheami maŋŋá boazosuolavuođaide laktásan áššedovdamuš ja resurseren lea bolesis geahppánan. Dieđán dáhpáhusaid, main bolesii leat váldán oktavuođa boazosuolavuođaid dihte, muhto miige ii leat dáhpáhuvvan. Sámeboazodoallit galggaše bastit luohttit riektevuogádahkii buot diliin.
Lappi bolesis oidnet, maŋimuš almmolašvuhtii boahtán dáhpáhusaid mearri muitala, ahte almmuhanšielbma lea luoitán. Olbmot oidnet, ahte boles lea beroštuvvan dain ja viggá čielggadit dakkár dáhpáhusaid, jáhkká rihkkusbajitkomissára Pälvi Suokas.
– Boazosuolavuođaid sáhttá buresge čielggadit, go beare bolesis leat buorit vuolggadieđut áššis ja beassá jođánit bargat áššiin, lohká Suokas Yle analysas.
Boazosuolavuođaide sáhttá váikkuhit boazodoalu váttis dilli
Obalohkáige boazosuolavuođaide laktásit stereotypiijat das, mo dat ”gullá kultuvrii” dahje lea ”báikkálaš árbevierru”, maidda Yle analysage čujuha.
Tiina Sanila ii sáhte searvvi ságadoallin váldit beali ovttaskas boazodoalliid dahje boazosiiddaid doaibmanmálliide.
Sanila oaidná, ahte boazosuolavuođat lea olu viidásut ášši ja dasa váikkuhan earret eará boazodolliid buresveadjin. Ovdamearkka dihte dálkkádaga rievdan, sisabahkkemat guohtuneatnamiidda ja lassánan spirevahágat sáhttet bidjat badjeolbmuid hui váttis dillái.
– Lea dehálaš, ahte dutkanšielbma lea nu vuollegaš go vejolaš. Dasa lassin ekonomalaš dili sihkkarastin fuolahussihkkarvuođa álgobuvttadeaddjin eastá dárbbu álgit dakkár doaivvuhis daguide, go vigget sihkkarastit bearraša ealáhusa.
Tiina Sanila muittuha, ahte boazosuolavuođaid dahket maiddái eará olbmot go boazodoallit. Suoma bealde lea su dieđuid mielde oidnon seammalágan fenomena dego Ruoŧas, main bohccuid leat biinnidan: daid ala leat vuodján ja leat gávdnon bohccot, maid lea báhččán hávlabissuin.
Sanila maid oaidná, ahte iešguđet rihkusnamahusaide galggašii lasihit maid elliid suodjaleapmái gullevaš rihkkosa.
– Bohccot leat guđđon biidnašuvvat. Sámeboazodoalliid ovdduid gohcima lassin Sámi bálgosat -searvi atná fuola bohccuid buresbirgemis, man dihte buot bohccuide duššiid dihte dahkkon biinnideapmi ii leat dušše lága, muhto maid searvvi árvvuid vuostá.
