Mereltä puhaltaa helmikuun hyytävä viima. Suomenlinnassa on vielä paljon lunta.
Haarniskaan sonnustautunut Sami Lappeteläinen kiristää paljain sormin asunsa nahkaremmejä. Joukkuetoverit odottavat valmiina. Kohta linnoituksen kentällä taistellaan.
– Jos lyöt ihmistä kahden käden kirveellä ja pelkäät satuttavasi vastustajaa, se ei oikein auta. Pitää vain luottaa, että varusteet suojaavat.
– Vihaan väkivaltaa. En halua, että ihmisiä satutetaan. Tämä on buhurtissa suurin heikkouteni, Lappeteläinen pohtii.
Kuuluu kova pamaus. Kirves iskeytyy päähän. Joukon nuorin, parikymppinen Elieser Peimola syöksyy Lappeteläisen päälle. Miehet vääntävät ankarasti, ja lopulta joukon vanhin kaatuu hankeen.
– Olipa pitkä ja hieno matsi, 49-vuotias Lappeteläinen puuskuttaa Perjantai-dokkarissa Kirveellä päähän!
Buhurt on täyskontaktilaji eli iskut viedään perille voimalla.
Buhurtissa Sami Lappeteläinen on voittanut pelkojaan ja ylittänyt monesti itsensä. Laji on tiivis osa miehen identiteettiä.
– Kun puet haarniskan päälle, astut toiseen maailmaan. Haarniska luo turvallisen olon fyysisesti ja henkisesti. Olet itsevarmempi.
Lajin harrastaminen levisi Suomeen Itä-Euroopasta vuonna 2013.
Buhurt-varusteita valmistetaan
käsityönä eri puolilla maailmaa.
Täysi varustus voi maksaa
jopa 10 000 euroa.
Lappeteläisen setti on maksanut
noin 7 000 euroa.
Buhurt-kilpeen on kirjailtu kaksi sanaa: järki ja oikeudenmukaisuus. Ne ovat Sami Lappeteläisen olennaisimmat arvot elämässä.
– Järjellä tarkoitan sitä, että päätökset ja toiminta ovat kestäviä, kun ne perustuvat selkeään ajatteluun. Asiat on syytä ymmärtää kunnolla ennen päätöksentekoa.
– Oikeudenmukaisuus merkitsee minulle reiluutta. Sitä, että ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Samat pelisäännöt kaikille, Lappeteläinen kertoo.
”Uskalla olla oma itsesi”
Suomenlinnan ottelu on ohitse. Hikiset ritarit raahaavat valtavat varustekassinsa lautalle.
Sami Lappeteläinen uskoo, että olemme lähempänä sotaa kuin ihmiset haluavat myöntää. Hän kertoo olevansa inhorealisti, joka puntaroi usein hyvin kielteisiä skenaarioita.
– Jos minulla ei olisi lapsia, osaisin ehkä heittäytyä virran vietäväksi ja olla välittämättä mistään. Osaisin elää hetkessä ja antaa tuhon tulla, jos on tullakseen.
Lappeteläisellä on kaksi poikaa, jotka pukevat pian ylleen armeijan harmaat.
– Pelkään sotaa ja sitä, että poikani voivat joutua tositoimiin. Se kauhistuttaa.
Sami Lappeteläinen on harrastanut buhurtia toistakymmentä vuotta.
Hän toivoo, että nuoret olisivat rehellisiä itselleen.
– Tee asioita, joita haluat itse tehdä, äläkä pelkästään niitä asioita, joita ympärilläsi tehdään. Sitten kun vähän vanhempana gubbena katsot taaksepäin, olet varmasti tyytyväisempi.
Voittaminen on toissijaista. Tärkeintä buhurtissa Lappeteläiselle ovat fiilis, eeppiset ottelutilanteet ja hyvä urheiluhenki.
Buhurtissa aseet on tylsytetty.
Varusteet tarkistetaan
ennen ottelua.
Buhurt-varusteet painavat
25-40 kiloa.
Tampereella järjestettiin buhurtin SM-liigaturnaus tammikuun 2026 lopussa. Mukana oli yhdeksän joukkuetta ja Sami Lappeteläisen seura Helsinki Medieval Combat sijoittui turnauksessa viimeiseksi.
Vuoden alussa mies oli vaikean ja tuskallisen päätöksen edessä.
– Tässä lähestytään viidenkympin maagista rajapyykkiä. Päätin, että en enää osallistu Suomen buhurt-liigaan, enkä ottele kansainvälisissä turnauksissa.
– Mutta buhurtia en jätä. Se on elämäntyöni ja aion sitä edelleen harrastaa. Rakastan buhurtia.
Onko sinulla hyvä aihe Perjantai-dokkariksi? Kerro se meille!
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme voi luvata jokaiselle henkilökohtaista vastausta.