KAJ’n Axel Åhmanilla on monta ammattia: ”Minulla ei olisi mitään näistä, jos en olisi lukenut nuorena”

Axel Åhman tunnetaan KAJ'sta, mutta hän on myös kirjailija. Hän kuvaa teoksissaan kotiseutuaan.

Henkilö nauttii juomasta torilla pilvisenä päivänä Helsingin keskustassa.
Axel Åhmanin esikoisromaani julkaistiin ruotsiksi jo vuosia sitten. Nyt se on myös suomennettu. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Axel Åhman, 33, puikkelehtii tottuneesti Kruununhaan kaduilla. Ihmiset selvästi tunnistavat hänet, vaikka hän on tällä kertaa liikkeellä ilman ruskeaa pukua ja KAJ-kavereitaan.

Åhman on käymässä Helsingissä kirjailijana, sillä hänen esikoisromaaninsa Tulisielu (S&S, suom. Katariina Kallio) on vihdoin ilmestynyt suomeksi. Ruotsinkielinen Eldsjäl julkaistiin jo kolme vuotta sitten.

Kirja kertoo Pohjanmaalla sijaitsevan paikkakunnan elämästä. Kylää voisi luonnehtia tuppukyläksi, sillä asukkaat ovat vähentyneet vuosi vuodelta. Vaikka näivettyminen uhkaa, kyläläisillä riittää kuitenkin virtaa harrastaa ja vaalia yhteisöllisyyttä.

Tarinan ytimessä on vanha nuorisoseurantalo, jonka uumenissa harrastajaporukka väsää jokavuotista revyytään. Tragikoomisessa kertomuksessa mikään ei mene kuin Strömsössä.

Kirjoittaminen on Åhmanille ammatti, sillä hän opiskeli journalistiikkaa ruotsinkielisessä Social- och kommunalhögskolanissa Helsingissä. Hän viihtyi kaupungissa noin kahdeksan vuoden ajan. Åhmanin olisi järkevintä asua yhä pääkaupungissa, mutta veri veti takaisin kotiseudulle Pohjanmaalle.

Asiakas nauttii kuumaa juomaa torikahvilan suojassa.
Axel Åhman joutuu reissaamaan usein Helsinkiin. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Åhman asuu nykyään Vaasan Vöyrinkaupungilla – tietenkin.

Kotiseutu merkitsee hänelle paljon, kuten kirjasta voi päätellä.

– Kotiseutu on muokannut minusta sen ihmisen, joka olen. Se antaa mielenrauhaa.

Kirjailijalle eläminen pikkukaupungissa sopii hyvin. Rauhallisempi elämänmeno antaa enemmän aikaa kirjoittamiselle. Tosin viime vuoden euroviisuhulinoiden jälkeen luppoaikaa ei juuri ole ollut. KAJ-huuma on ollut melkoista, eikä aikaa uuden romaanin kirjoittamiselle ole vielä löytynyt.

Axel Åhman kertoo videolla kotiseudun ja Vöyrin merkityksestä:

Mopon rassaus ei kiinnostanut

Åhmanin repertuaari on poikkeuksellisen laaja. Hän on toimittaja, kirjailija, käsikirjoittaja, koomikko, muusikko ja näyttelijä.

– Minulla ei olisi mitään näistä ammateista, jos en olisi lukenut nuorena.

Åhman kertoo lukeneensa paljon. Hän ahmi kaiken koulun kirjastosta ja Vöyrin kyliä kiertäneestä kirjastoautosta. Lukemisen määrästä kertoo, että Åhmanin ensimmäinen teos, novellikokoelma Rääppöö, (S&S 2025, suom. Katriina Huttunen) on omistettu äidille, ”joka lopuksi luovutti ja antoi mun lukia ruokapöyräs”.

– Jossain vaiheessa äiti ymmärsi, ettei ole vaarallista, jos luen samalla, kun syön.

Åhman oli hyvä koulussa ja piti erityisesti äidinkielen eli ruotsin tunneista. Hän ihmettelee vieläkin, ettei joutunut kiusatuksi.

– Olin varsinainen ”nerd alert”. Ehkä minut pelasti se, että minulla oli pari muuta samanhenkistä kaveria. Olimme niin toivottomia tapauksia, ettei meitä vaivauduttu kiusaamaan.

Henkilö seisoo matkamuistokojun edessä Helsingin Kauppatorilla.
Vuosi on ollut kiireinen. Åhman on kiertänyt KAJ'n kanssa monet kaupungit. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Pienellä paikkakunnalla nuorten poikien elämään kuuluivat mopon ”rassaaminen” ja ensimmäiset kännit viimeistään ripiltä pääsyn jälkeen. Åhmania tämänkaltaiset ”uroteot” eivät kiinnostaneet, mutta hän kuvaa osuvasti ”mopopuhetta” ja ensimmäisten kännien vetämistä Rääppöön novelleissa.

Miehen mallin pohtiminen on kestoaihe Åhmanin kirjoissa. Hänen mukaansa roolimallit ovat pojille tiukat, eikä oman tien kulkijoita katsota hyvällä. Åhman itsekin ajeli mopolla, mutta jätti huoltohommat mieluusti isälleen ja veljelleen.

Sen sijaan hänellä oli toinen harrastus, jonka hän jakoi isänsä kanssa: metsästys. Hän ei ole kokenut ulkopuolisuutta hirvijahdin maskuliinisuutta huokuvassa ilmapiirissä vaikka on kirjoittanut siitäkin novellin.

– Minulle metsästys on nimenomaan yhdessäoloa isän ja meidän beaglen kanssa. Viihdyn hyvin metsässä.

Viisuhitti Bara bada bastu on myös jäljitettävissä ensimmäiseen novellikokoelmaan Rääppöö, joka julkaistiin ruotsiksi vuonna 2020. Maskuliinisuus on vahvasti läsnä Saunavaltaistuin-novellissa, jossa löylykiulun viereen istahtanut saunoja pääsee huimaan vallantunteeseen hallinnoidessaan löylynheittoa.

Ihmiset tutustuvat myyntikojujen tarjontaan torilla Helsingin Kauppatorilla.
Axel Åhman kuvailee itseään tarkkailijaksi. Havainnot päätyvät usein teksteihin. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Vöyrillä hommat sujuvat

Åhman on kirjoittanut nuoresta lähtien. Ensimmäiset tekstit syntyivät Huumoriyhtye KAJ'lle. Se perustettiin yli 15 vuotta sitten.

Juuri suomennettu romaani Tulisielu oli alun perin materiaalia KAJ'lle. Idea palavasta nuorisoseurantalosta ei kuitenkaan innostanut muita ja Åhman kysyi, voisiko hän kirjoittaa aiheesta romaanin. Se sopi muille.

Axel Åhman kertoo videolla, miltä suomen puhuminen tuntuu:

Tällä hetkellä Åhmanilla on työn alla komediasarja Svenska Ylelle. Sitä kuvataan Vöyrillä, koska siellä kaikki on hänen mukaansa helpompaa ja halvempaa.

– Koska tunnen kaikki, asiat hoituvat sujuvasti.

Åhmanilla on parhaillaan monta rautaa tulessa, sillä kesällä perheeseen syntyy vauva.

– En tiedä, mitä ehdin enää sitten tehdä. Nyt täytyy painaa menemään.