Riihimäen akkutuotanto jumissa: Ukrainasta ei saa viedä teknologiaa ilman erityislupia

Akkujen kehitystyö on saatu valmiiksi, mutta Ukraina ei ole antanut vielä lupaa yhteistyölle.

Ukrainalainen sotilas laittaa pystyyn aurinkokennopaneelia ja vieressä hänellä on Tespack akkuvirtareppu.
Tespackin akkureput (vas.) ovat käytössä Ukrainassa. Niitä voi ladata myös kuvassa näkyvillä aurinkokennoilla. Kuva: Tespack

Älyakkujen tuotannon aloittaminen Riihimäellä takkuaa.

Suomalaisen akkuteknologiayritys Tespackin ja ukrainalaisen puolustusteknologiayritys Unwaven yhteistyö on viivästynyt. Marraskuussa julkistettu älyakkujen tuotanto ei ole sen takia päässyt käynnistymään suunnitellusti, kertoo Tespackin toimitusjohtaja Mario Aguilera.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tuotannon piti ensin työllistää 4-5 henkilöä ja laajentua myöhemmin kymmeniin työpaikkoihin. Nyt näiden työpaikkojen toteutuminen on epävarmaa.

Viivästyksen syynä ovat Ukrainan vientirajoitukset. Ukrainasta ei tällä hetkellä saa viedä teknologiaa tai osaamista Euroopan unionin alueelle ilman erityislupia.

– Vain kourallisella ukrainalaisia yrityksiä on luvat vientiin ja yhteistyöhön. Pienemmät yritykset, kuten me, olemme jonossa. Heti kun saamme luvat, voimme aloittaa pilottiprojektin Riihimäellä, Mario Aguilera uskoo.

Hän ei halua ottaa kantaa aikatauluun.

Akkujen kehitystyö on jo tehty

Tespackin ja Unwaven yhteistyön tavoitteena on tuottaa edistyneitä älyakkujärjestelmiä, joita käytettäisiin muun muassa signaalien häirintälaitteissa ja droonien tukiasemissa.

Siviilipuolella akkuja hyödynnettäisiin väestönsuojissa ja kouluissa sähkökatkojen aikana.

Ihmiset keskustelevat rennossa ilmapiirissä sisätiloissa.
Tespackin toimitusjohtaja Mario Aguilera uskoo, että akkutuotanto käynnistyy vielä Riihimäellä. Kuva: Define Riihimäki / Juho Haavisto

Akkujen kehitystyö on edennyt suunnitellusti.

– Olemme saaneet tutkimus- ja kehitystyön valmiiksi. Akkujen kehitystyö on tehty suorassa yhteistyössä Ukrainan kanssa luodaksemme älykkäitä häirintälaitteita ja akkuja drooneja varten, Aguilera kertoo.

Hänen mukaansa rahoituskaan ei ole ongelma, kyse on nimenomaan vientiluvista.

– Jos meillä ei ole esimerkiksi Ukrainan puolustusministeriön hyväksyntää, se voisi aiheuttaa paljon ongelmia paikallisille yrityksille Ukrainassa, hän sanoo.