Suomessa on tehty nyt kolme varmaa sotadroonihavaintoa. Kun uutisissa puhutaan paljon drooneista, ihmiset ilmoittavat myös niistä herkemmin.
Heti ensimmäisten drooniuutisten jälkeen sunnuntaina Espoossa tehtiin ilmoitus, joka paljastui vaarattomaksi siviililennokiksi.
Torstaina Parikkalassa tutkittiin savuhavaintoa, joka paljastui roskakasan poltoksi.
Poliisi toki onkin pyytänyt kansalaisia kertomaan epäilyttävistä lennokkihavainnoista.
Kun jokin asia korostuu esimerkiksi uutisoinnissa yhtäkkiä paljon, voi havaintoja alkaa tulemaan erityisen paljon. Kyseessä on psykologinen ilmiö.
Ympäristöstä tehtyjen havaintojen tulkinta drooneiksi liittyy ajattelun vinoumiin ja siihen, että odotukset ohjaavat havaintojen tulkintaa epäselvissä tilanteissa, kertoo Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo.
– Kyse on niin sanotusta saatavuusharhasta. Meillä on taipumus antaa paljon painoarvoa sellaiselle tiedolle, mitä olemme viimeksi saaneet. Muistamme helposti asiat, jotka tapahtuivat juuri äskettäin. Sen takia saatamme yliarvioida niiden asioiden yleisyyttä. Kun juuri äskettäin olemme kuulleet drooneista, niin niitä aletaan havaita herkemmin epäselvissä tilanteissa, Sangervo kertoo.
Sota on virittänyt hermostomme uhkiin
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on ahdistanut ja pelottanut suomalaisia jo ennen droonien putoamista. Julia Sangervon mukaan pelkoreaktio on iskostunut ihmislajiin sen kehityksen aikana.
– Sota on pelottava asia. Erityisesti kun siitä viestitään aktiivisesti mediassa ja sota kehystetään uhkana, niin se virittää meidän hermostoamme uhkiin.
Lajin kehittyessä ihmiselle on ollut turvallisempaa ylireagoida uhkiin kuin sivuuttaa vahingossa vaarallinen asia. Sangervo antaa esimerkin: metsäretkellä voi helposti katsoa, että joku keppi onkin käärme.
Sangervo määrittelee nykyhetken monikriisien ajaksi. Se näkyy suomalaisten kuormittuneisuudessa. Kriisipuhelimeen otetaan yhteyttä ahdistuksen tai pahan olon takia. Usein syitä on kimpuksi asti.
Mieli ry on halunnut pitää yllä keskustelua henkisen kriisinkestävyyden merkityksestä. Sangervo pitää tärkeänä, että yhteiskunnassa ja yhteisöissä ihmiset kannattelisivat toisiaan.
Henkinen kriisinkestävyys on Sangervon mukaan keskeinen osa kokonaisturvallisuutta.
Käytännön neuvo sota- tai drooniahdistukseen on yksinkertainen: ongelman rajaaminen ja oman hermoston vakauttaminen.
Sangervo varoittaa ns. doom-skrollaamisesta, jossa jatkuvalla syötöllä seurataan uhkaavia uutisia, ja ikään kuin ollaan koko ajan siinä toimintavalmiudessa.
Monesti oloa helpottaa, kun pystyy pitäytymään omissa arjen rutiineissa.
– Käy harrastamassa liikuntaa, tee jotain ystävien kanssa, ihan perusasioita. Ne rauhoittavat hermostoa.
Älylaitteet tuovat uutiset lähelle ja nopeasti
Omaa mediankäyttöä voi myös rajata.
– Kysy, täytyykö uutisia seurata koko ajan, pohtii Sangervo.
Media on kehittynyt nopeasti. Kun aiemmin uutisia seurattiin vaikkapa kerran päivässä radiosta tai kerran päivässä sanomalehdessä, niin nyt älylaitteet tuuttaavat notifikaatioita monta kertaa tunnissa.
Tämä johtaa Sangervon mielestä siihen, että ihmiset virittäytyvät entistä enemmän tulkitsemaan asioita uhkaavina. Hän pitää tätä aitona yhteiskunnan ongelmana.
– Ihmiset ovat tällä hetkellä tosi ylikuormittuneita. Koskaan aikaisemmin emme ole saaneet yhtä paljon uhkaärsykkeitä kuin nyt. Kun vielä sosiaalisen median kautta sotaa pystyy seuraamaan live-streamina, niin se tulee paljon lähemmäs ja yksityiskohtaisemmin ja nopeammin kuin aikaisemmin, Sangervo toteaa.