Hyvinvointialueiden päättäjät tekevät suomalaisten kannalta keskeisiä päätöksiä. He linjaavat, missä esimerkiksi terveyskeskukset ja paloasemat sijaitsevat.
Päätökset perustuvat papereihin.
– Ne ovat aikamoisia luettavia, siis todella hankalia. Maallikolle tulee tunne, että on tehty tarkoituksella sellainen sotku, sanoo Arto Åkerman.
Åkerman on perussuomalaisten laukaalainen varavaltuutettu Keski-Suomen aluevaltuustossa. Hän oli joulukuussa päättämässä Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkosta.
Päätösesityksessä liitteineen ja lisämateriaaleineen oli lähes 450 sivua.
Palveluverkkopäätöksen tekstistä on vaikeaa saada selvää. Virkkeet ovat mammuttimaisen pitkiä, toiminta on piilotettu passiivimuotoon ja sanastoa on kaunisteltu. Esimerkiksi terveysasemia tai ikääntyneiden asumisyksiköitä ei lakkauteta, ne vain poistuvat.
– Varmaankin halutaan loiventaa asiaa. Tehdään asia helpommaksi päättää, arvelee saarijärveläinen Riitta Pirttiniemi.
Keskustalainen Pirttiniemi on kokenut luottamushenkilö. Hän on Saarijärven valtuuston puheenjohtaja, Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen ja ollut mukana hyvinvointialueen päätöksenteossa niin kauan kuin alue on ollut olemassa.
– Jos vertaan kaupunginvaltuustoa, maakuntahallitusta ja hyvinvointialuetta, on hyvinvointialue kapulakielisin, Pirttiniemi sanoo.
Videolla Jyväskylän yliopiston soveltavan kielitieteen yliopistonlehtori Riikka Nissi kertoo, mikä tekee hyvinvointialueiden päätöksenteon asiakirjoista vaikeita ymmärtää.
Selkeää ja ymmärrettävää kieltä, sanoo laki
Hyvinvointialueiden päätöksenteon asiakirjat muodostavat etenkin isoissa asioissa laajan ja monimutkaisen tekstien labyrintin.
Näin on siitä huolimatta, että lain mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Kankea kieli saakin kritiikkiä hyvinvointialueen päättäjiltä.
– Kaikki päättäjät eivät välttämättä aina edes ymmärrä, mitä ovat päättäneet, sanoo Riitta Pirttiniemi.
Luettavaa on yhteen kokoukseen suuria määriä. Kokouksessa, jossa Keski-Suomen hyvinvointialue päätti palveluverkostaan, se päätti myös yli 20 muusta asiasta.
Esittelytekstiä, liitteitä ja oheismateriaaleja oli kaikkiaan lähes 1 200 sivua.
– Käsitykseni on, että hyvin harva päättäjä niitä kaikkia lukee ja käy läpi, sanoo Arto Åkerman.
Riitta Pirttiniemi vahvistaa Åkermanin käsityksen.
– Tekstimassa on välillä niin iso, että eihän siinä ehtisi muuta tehdä kuin lukea niitä.
Pirttiniemen mukaan hyvinvointialueiden päätöksenteko perustuu ryhmille: aina on joku, joka on lukenut koko kohdan, ja valtuutetut keskustelevat päätösesityksistä ja niiden sisällöistä ennen kokouksia.
Jyväskylän yliopiston Riikka Nissi kertoo, että hallinnon kieltä on yritetty saada selkeämmäksi, mutta tuloksia ei ole syntynyt.
Edes tekoäly ei pure
Yle kehittää tekoälytyökalua, joka lukee kuntien esityslistat, pöytäkirjat ja viranhaltijoiden päätökset. Tekoäly luo jokaisesta asiakirjasta tiivistelmän ja luokittelee ne sen mukaan, kuinka todennäköisesti toimittajan kannattaa käydä asia läpi.
Yle Haravaksi nimetty työkalu on jo käytössä, ja sen avulla on syntynyt merkittävä määrä uutisia.
Koska hyvinvointialueet päättävät asioita, joista aiemmin päättivät kunnat, pitäisi olla helppo askel ottaa Yle Harava käyttöön myös hyvinvointialueille.
Helppoa se ei kuitenkaan ole.
Esimerkiksi Yle Haravan tiivistelmässä Keski-Suomen aluevaltuuston palveluverkkopäätöksestä ei mainita mitään siitä, että hyvinvointialue sulkee tai muuttaa palvelupisteiksi seitsemän terveysasemaa ja lakkauttaa vuodeosastoja, hammashoitoloita ja neuvoloita. Ylen uutisessa aiheesta taas ne ovat keskeinen sisältö.
Sen sijaan tiivistelmä kertoo, että yksi neuvola jatkaa toistaiseksi nykyisissä tiloissa ja kolmen terveysaseman hoidon jatkuvuuden malli säilyy osittain lähipalveluna.
Heikko tiivistelmä ei ole kielimallin huonoutta. Yle Harava ei lue liitteitä, vaan tiivistää mitä päätösesitykseen on kirjoitettu. Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemien, vuodeosastojen ja neuvoloiden lakkautukset olivat 193-sivuisessa liitteessä, kirjattuina hajalleen sivuille 88–142.
Jyväskylän yliopiston Riikka Nissin mukaan hyvinvointialueen tekstien monimutkaisuuteen vaikuttaa se, että ne ovat koosteita.
Samanlaista kieltä kaikilla alueilla
Tähän juttuun on nostettu esimerkkinä yksi kokous ja sen yksi asiakohta, mutta kieli ja liitteiden määrä ovat samanlaisia kaikilla hyvinvointialueilla.
Erityisesti budjettipäätökset ja päätökset palveluista ovat massiivisia kokonaisuuksia, joissa sivujen määrä on säännöllisesti kolminumeroinen.
Päätöksiä palveluista tehdään myös osissa. Siinä, missä Keski-Suomi paalutti koko palveluverkkonsa käytännössä kerralla, esimerkiksi Pirkanmaalla käytännön säästöpäätöksiä on tehty pienempinä kokonaisuuksina.
Pienemmät kokonaisuudet saattavat olla helpompia käsitellä, mutta kokonaisuuden hahmottaminen päätösten joukosta voi käydä entistä vaikeammaksi.