Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pihtiputaalla Ritva Kotisaari, 45, on viime päivinä järjestellyt työvuoroja.
Edessä on 140 kilometrin ajomatka kipuhoitajan vastaanotolle Jyväskylään sairaala Novaan.
Kotisaari ajaa Jyväskylään omalla autolla ja hakee siitä matkakorvauksen Kelalta. Jos kivut ovat kovat, hän ottaa Kela-taksin tai pyytää puolison kuskiksi.
Kelan korvaamien sairastamiseen liittyvien matkojen määrä ja varsinkin kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina.
Alla oleva kone näyttää, ovatko Kelan korvaamat kyydit ja kustannukset kasvaneet sinun paikkakunnallasi:
Kotisaari sairastaa useaa kroonista kipusairautta. Hänelle on asennettu selkäydinstimulaattori, joka lievittää hermokipuja. Nyt laitteen akku täytyy vaihtaa.
Noin 15 minuutin mittaiseen hoitokäyntiin Kotisaari ajaa autolla yhteensä neljä tuntia.
Hän joutuu ottamaan käyntiä varten vapaapäivän töistä.
Kotisaari kertoo, että on joskus jättänyt menemättä lääkäriin tai kontrollikäynneille pitkien välimatkojen vuoksi.
‒ Olen ajatellut, että jos oireet vaivaavat yhä kuukauden päästä, niin menen sitten lääkäriin, hän sanoo.
Kela-kyytien määrässä ja korvauksissa hyppy
Sairastamiseen liittyvien Kela-kyytien matkamäärät ja korvaussummat ovat kasvaneet viime vuosina.
Kelan tilastoista näkyy, että kasvussa on tapahtunut hypähdys hyvinvointialueiden aikana. Korvaukset ovat kasvaneet huomattavasti matkamääriä enemmän.
Koko maassa Kelan maksamat sairausmatkakorvaukset kasvoivat vuosina 2023‒2025 noin 15,7 prosenttia. Luku kertoo reaalikasvun eli sen, mikä ei johdu yleisestä hintatason noususta. Kasvu on noin kaksinkertainen verrattuna matkojen määrän kasvuun.
Kelan erikoistutkija Päivi Tillmanin mukaan korvauskustannusten kasvua selittävät inflaatio eli yleisen hintatason nousu, taksikyytien arvonlisäveron nosto sekä korotukset ambulanssien ja taksien taksoihin.
– Voi myös olla, että palvelut ovat aikaisempaa kauempana. Etenkin pitkien taksimatkojen määrä on kasvanut, hän sanoo.
Eniten sairausmatkojen korvaukset ovat hyvinvointialueiden aikana kasvaneet monissa keskisuurissa kaupungeissa ja kunnissa: Kalajoella, Järvenpäässä, Loviisassa, Nurmijärvellä ja Mäntsälässä.
Kuntakohtaiset erot ovat suuria.
Esimerkiksi 3 700 asukkaan Pihtiputaalla Kela korvasi viime vuonna yli 10 000 sairausmatkaa, mikä on lähes kolmanneksen enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin.
Samassa ajassa Kela-kyytien korvaussumma nousi kunnassa lähes 39 prosenttia eli noin 1,5 miljoonaan euroon.
Pihtipudas on kustannusten kasvussa sijalla 11.
Palveluiden sijainti voi vaikuttaa
Sairausmatkojen määrän kasvamiseen on Kelan erikoistutkija Päivi Tillmanin mukaan monta syytä: ikääntyneiden määrä on kasvanut ja julkiset liikenneyhteydet ovat vähentyneet.
Tillmanin mukaan uutta tarvetta Kela-taksille on voinut tulla silloin, jos lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotto on siirtynyt omasta kunnasta naapurikuntaan.
Kela ei ole toistaiseksi tehnyt tutkimusta siitä, miten terveyspalveluiden keskittäminen on mahdollisesti vaikuttanut Kela-kyytien kasvuun.
Tillmanin mukaan hyvinvointialueilla ei ole toistaiseksi kannustinta miettiä palveluiden sijaintia potilaiden näkökulmasta, koska sairausmatkat korvaa Kela.
Hyvinvointialue ehkä säästää, mutta valtio ei
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan johtaja Santeri Seppälän mukaan sairausmatkojen korvausten pitäisi olla osa hyvinvointialueiden rahoitusta, koska se helpottaisi säästötoimien vertailua.
‒ Omasta mielestäni se olisi hyvin järkevää, että kulut olisivat tiedossa ja rahoitus tulisi samasta paikasta. Silloin pystyisimme tekemään valtiontalouden kannalta oikeita päätöksiä, hän sanoo.
Palveluiden keskittämisestä voi tulla matkakustannuksen kasvusta huolimatta säästöjä, mutta Seppälän mukaan sitä on hankala laskea, koska tieto ei ole samassa paikassa.
Hyvinvointialueiden taloudessa palveluverkon karsimisen säästöt voivat näyttää todellista suuremmilta, koska matkakuluja ei tarvitse huomioida.
Keski-Suomi teki arvion Kela-kyytien kasvusta
Etelä-Savossa terveyspalveluiden palveluverkkoon ei Seppälän mukaan ole haluttu tehdä suuria supistuksia, koska niiden todellisten säästövaikutusten arvioiminen on vaikeaa.
Sen sijaan Keski-Suomen hyvinvointialue sulkee kokonaan tai supistaa palveluita yhteensä kymmenessä toimipisteessä ensi vuoden alkuun mennessä. Lisäksi hyvinvointialue sulkee kuusi hammashoitolaa ja siirtää niiden palvelut muualle.
Monet kunnat ovat vastustaneet palveluverkon supistamista.
Keski-Suomen hyvinvointialueen alustavan arvion mukaan Kela-taksien matkamäärä kasvaa noin 7 400 matkalla vuodessa. Kustannukset nousevat arvion mukaan noin puoli miljoonaa.
Viime vuonna Kela maksoi matkakorvauksia Keski-Suomeen noin 21 miljoonaa.
Videolla Ritva Kotisaari kertoo, miten terveysaseman läheisyys helpotti vaikean päänsärkysairauden hoitoa aikaisemmassa kotikunnassa:
Aika ja vaiva maksavat myös
Etäisyyksien vaikutusta pitkäaikaissairauksien hoitoon on tutkittu Suomessa vähän. Lisäksi terveyspalveluiden kustannuksia tarkastellaan usein yhteiskunnan näkökulmasta.
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa, että muutokset terveyspalveluissa voivat aiheuttaa kuluja yksittäisille ihmisille tai ulkopuolisille tahoille, kuten työnantajille.
‒ Ihmisten ajankäyttö ja matkakulut ovat merkittäviä menoeriä, minkä vuoksi kustannusten kertymistä pitäisi tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin.
Laatikaisen mukaan tällaiselle tutkimukselle olisi tarvetta nimenomaan silloin, kun palvelurakenne muuttuu.
Videolla pohjoisen Keski-Suomen asukkaat kertovat, mitä käytännön järjestelyjä käynti vastaanotolla vaatii etäisyyksien vuoksi:
Korjattu 22.4.2026 klo 15.01: lakkautettavien hammashoitoloiden määrä on kuusi, aiemmin jutussa luki seitsemän.
Muokattu 22.4.2026 klo 15.01: täsmennetty, että Keski-Suomen hyvinvointialue ei sulje kymmentä soteasemaa, vaan sulkee tai supistaa toimintaansa kymmenessä toimipisteessä.