Ihmismieleen vaikuttamisesta on tullut usein toisteltu uhkakuva julkisessa keskustelussa. Meidän ajatteluamme on valtavan helppo manipuloida, otsikot vakuuttavat. Erityisesti sosiaalista mediaa pidetään tehokkaan mielipidevaikuttamisen paikkana, jossa ihmismieltä muovataan taitavien propagandistien käsissä.
Ajatteluumme vaikuttaminen ei ole kuitenkaan niin helppoa kuin uhkakuvat antavat ymmärtää. Itse asiassa ihmisillä on hämmästyttävän sitkeitä uskomuksia, jotka pysyvät samankaltaisina vuosikymmenestä toiseen.
Ajatteluumme vaikuttaminen ei ole kuitenkaan niin helppoa kuin uhkakuvat antavat ymmärtää.
Erityisen kestäviä ovat kulttuurisesti ja sosiaalisesti jaetut mielikuvat ja stereotypiat. Yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja Walter Lippmann kiinnitti jo sata vuotta sitten huomiota ihmisten vahvaan taipumukseen pitää kiinni vakiintuneista ennakko-oletuksistaan ja pinttyneistä mielikuvistaan.
Lippmann seurasi tarkkaan Pariisin rauhankonferenssin etenemistä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Hän tuli johtopäätökseen, että Ranskaa edustanut pääministeri Georges Clemenceau näki rauhanneuvotteluissa pelkästään mielikuvansa Saksasta, ei todellista Saksaa.
Lippmannin mukaan Clemenceau omaksui Saksaa koskevasta tiedosta vain ne palaset, jotka vahvistivat hänen olemassa olevaa mielikuvaansa Saksasta. Versailles’n rauhansopimus osoittautuikin kohtalokkaaksi virheeksi, joka valmisteli maaperän toiselle maailmansodalle.
Lippmannin teos palaa usein mieleeni seuratessani eurooppalaisten päättäjien suhtautumista Yhdysvaltoihin. Vaikuttaa siltä, että moni poliittinen päättäjä on jo pitkään nähnyt edessään pelkästään mielikuvansa Yhdysvalloista, ei todellista kuvaa Yhdysvalloista.
Donald Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella häntä pidettiin eräänlaisena kuriositeettina, jonka jälkeen Yhdysvallat palaisi taas normaaliin päiväjärjestykseen. Ihanteellinen mielikuva Yhdysvalloista demokratian ja vapauden puolustajana oli mahdollista säilyttää, kun kuvitteli Trumpin poikkeukseksi sääntöön.
Kun Trump palasi presidentiksi, uskomus Trumpin edustamasta poikkeuksesta ei tuntunut enää uskottavalta. Siitäkään huolimatta mielikuva Yhdysvalloista ei näyttänyt muuttuvan.
Suomen riippuvuus Yhdysvalloista näyttäytyi luottamusta vahvistavana liimana, ei turvallisuuspoliittisena riskinä.
Pääministeri Petteri Orpo totesi heti Trumpin valinnan jälkeen, että hänen mielestään Suomen ja Yhdysvaltojen välinen tiivis puolustusyhteistyö on myönteinen asia, jota pyritään syventämään entisestään. Suomen kriittinen riippuvuus Yhdysvalloista näyttäytyi luottamusta vahvistavana liimana, ei turvallisuuspoliittisena riskinä.
Moni on todennut, ettei eurooppalaisten päättäjien puheita pidä ottaa ihan tosissaan, koska he vannovat luottamusta Yhdysvaltoihin vain strategisista syistä. Puheet näyttävät kuitenkin johdonmukaisilta sen valossa, miten vahvan riippuvuussuhteen Suomi ja lukuisat muut eurooppalaiset valtiot ovat rakentaneet Yhdysvaltoihin vielä Trumpin ensimmäisen kauden jälkeenkin.
Kyse on eurooppalaisten valtioiden itsemääräämisoikeuden turvaamisesta, joka on valtion ydintehtävä.
Jos luottamus Yhdysvaltoihin olisi ollut pelkkää sanahelinää, valtiot eivät olisi ripustautuneet niin riskialttiilla tavalla pelkästään Yhdysvaltojen varaan. Euroopan turvallisuuspoliittinen ja teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista on tällä hetkellä niin voimakasta, että sen purkaminen vaatii pitkiä ja vaikeita ponnisteluja. Kyse on eurooppalaisten valtioiden itsemääräämisoikeuden turvaamisesta, joka on valtion ydintehtävä.
Yhdysvaltoja koskevan mielikuvan pysähtyneisyys ei koske pelkästään Trumpin presidenttikausia. Kuva Yhdysvalloista liberaalin demokratian airuena on säilynyt läpi vuosikymmenten, vaikka maa on tehnyt säännöllisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia hyökkäyksiä muihin valtioihin, jättänyt sitoutumatta kansainvälisiin sopimuksiin ja pitänyt kiinni kuolemanrangaistuksesta.
Lippmann tunnisti sata vuotta sitten ihmisten taipumuksen pitää kiinni syvälle juurtuneista mielikuvistaan. Jos ihmismieltä todella olisi helppo muokata tarjoamalla vakiintuneen tulkinnan kyseenalaistavaa informaatiota, ihanteellinen mielikuva Yhdysvalloista demokratian ja vapauden puolustajana olisi muuttunut jo vuosikymmeniä sitten.
Johanna Vuorelma on Tampereen yliopistossa työskentelevä politiikan tutkija, joka pyrkii tunnistamaan omat pinttyneet uskomuksensa.