Jyväskylän yliopistossa selvitetään, miksi joillakin synkkaa heti – tätä on kehollinen synkronia

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan kehollista synkroniaa. Tutkijan mukaan ilmiö on tärkeä, koska sillä on vaikutusta esimerkiksi ihmissuhteiden kestoon.

Tutkija kiinnittää mittalaitteita koehenkilön käteen laboratoriossa fysiologisia mittauksia varten.
Tutkimusavustaja laittaa Selja Salomaalle mittauslaitteita. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Onko sinusta joskus tuntunut siltä, että jonkun kanssa synkkaa heti ja toisen kanssa ei millään?

Kyseessä ei ole pelkkä tunne, vaan ilmiö, jonka nimi on kehollinen synkronia. Siinä ihmisten ilmeet, liikkeet, ääni ja hermoston reaktiot alkavat myötäillä toisiaan tiedostamatta.

Esimerkiksi kävely samaan tahtiin on kehollista synkroniaa.

Ilmiötä tutkitaan tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa. Yhteyden rytmi -tutkimuksen johtajan Anu Tourusen mukaan tutkimuksessa selvitetään, miten ihmisten kehot virittyvät samalle aaltopituudelle.

Tutkimuksessa kaksi ihmistä istuu vastakkain ja keskustelee tutkijoiden antamista arkipäiväisistä aiheista. Samaan aikaan osallistujilta mitataan vireystilaa, sykettä ja hengitystä.

Keskustelut myös videoidaan, jotta tutkijat voivat analysoida liikkeitä ja kasvojen ilmeitä.

Anu Tourunen kertoo, miten pareja tutkitaan.

Video: Simo Pitkänen / Yle

Tourunen kuvailee synkroniaa vuorovaikutuksen kuudenneksi aistiksi. Hän kertoo, että sanalliseen viestintään verrattuna kehollista synkroniaa on tutkittu vähän.

Tourusen mukaan ilmiötä on tärkeää tutkia.

– Synkronialla on merkitystä esimerkiksi siinä, miten konflikteja ratkaistaan ja ihmissuhteissa onnistutaan.

Synkronia ei ole aina vain hyvä asia. Esimerkiksi riidan aikana osapuolten tunnetilat voivat voimistaa toisiaan, mikä saattaa pahentaa tilannetta.

Keskustelu lähensi ystäviä

Jyväskyläläiset Elisa Peltokangas ja Selja Salomaa osallistuivat tutkimukseen ystävinä.

He eivät voi paljastaa, mistä aiheista keskustelivat, jotta ne pysyvät salaisuutena muille osallistujille. Peltokangas kuitenkin sanoo, että he puhuivat asioista, joista eivät välttämättä muuten juttelisi.

Kaksi naista osallistuu tutkimukseen mittalaitteisiin kytkettyinä laboratorio-olosuhteissa.
Elisa Peltokangas ja Selja Salomaa ovat tunteneet toisensa noin kaksi vuotta. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Parin mukaan keskustelu oli luontevaa, vaikka aluksi ympäröivät kamerat veivät huomiota. Peltokankaan mielestä lopussa tuntui siltä kuin he olisivat jutelleet vain kahdestaan.

Salomaa kertoo, että hän tajusi, kuinka tärkeä Peltokangas hänelle on.

– Tuntuu, että lähennyimme keskustelun aikana, sanoo Salomaa.

Osallistujat saavat muistoksi kuvan fysiologisista signaaleista. Elisa Peltokangas ja Selja Salomaa kertovat, millaista heidän välinen synkronia oli.

Videon tutkimustilanne on havainnollistettu. Video: Simo Pitkänen / Yle

Yliopisto etsii osallistujia

Anu Tourunen on tutkinut synkroniaa yli kymmenen vuoden ajan.

Vuoden 2017 väitöskirjassaan hän sai selville, että puolisoiden välinen synkronia kasvoi pariterapian aikana ja lisääntynyt synkronia oli yhteydessä naisten hyvinvoinnin kasvuun.

Nyt tarkoituksena on selvittää, miten yksilölliset piirteet, ihmissuhteen laatu ja vuorovaikutustilanne vaikuttavat keholliseen synkroniaan.

Anu Tourunen istuu elektroidit käedessä tuolilla.
Anu Tourunen kertoo, että tutkimustilanne kestää hieman alle kaksi tuntia. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Tutkimus on vasta alkuvaiheessa, ja yliopisto etsii siihen parhaillaan aikuisia osallistujia.

Mukaan voi tulla joko yksin, jolloin keskustelupari on entuudestaan tuntematon, tai tutun kanssa, jos toisen on tuntenut vähintään vuoden.

Tourunen pitää mahdollisena, että synkronia voi toisinaan olla suurempaa tuntemattoman kuin tutun kanssa. Vieraan ihmisen kanssa keskustelun kulku ja yhteistyö vaativat erilaista panostusta.

– Tutun kanssa keskustelua on helpompi ennakoida ja voi keskittyä olemaan oma itsensä.

Tourusen mukaan on kiinnostavaa selvittää, miten ihmissuhteen tyyppi vaikuttaa synkroniaan.